|
|
|
|
| 580-402-61-0 Kirkkokatu 6, 59100 Parikkala |
| |
| Rakennukset |
| |
| Kuvaus |
Parikkalan pitäjäntupa:
Vuonna 1832 tehtiin päätös rakentaa Parikkalaan uusi pitäjäntupa vanhan pitäjäntuvan tilalle. Rakennus tehtiin pääosin vuosien 1834-1835 välillä pitäjäläisten toimittamista hirsistä, lankuista ja lankuista. Lisäksi rakentamista varten hankittiin muun muassa lasiruutuja ikkunoihin, vesirännejä, parruja sekä parruhakoja. Osa ikkunoista suunniteltiin avattaviksi. Rakennus päätetiin maalata punamultamaalilla, ja ovet ja ikkunat öljymaalilla.
Uuden pitäjäntuvan eteinen rakennettiin vanhan pitäjäntuvan hirsistä. Pitäjäntuvan kiviperustukset tehtiin noin 50 cm korkuisiksi. Vesi- ja sisäkatto tehtiin laudoista. Välikatto eristettiin sammaleella, mullalla ja savikerroksella.
Lattian alle suunniteltiin kellari lukittavine luukkuineen. Sisäänpäin lämpiävää savu-uunia varten tehtiin kattoon räppänä ja savutorvi. Pitäjäntuvan sisustukseksi suunniteltiin tehtäväksi tuvan seiniä kiertävää neljä pitkää penkkiä. Vuonna 1848 tupaan hankittiin punaiseksi maalattu pöytä ja penkki kokouksien puhemiehelle ja kirjurille.
Kirkkomatkalaiset ja rippikoululaiset majoittuivat uudessa, isossa tuvassa. Lisäksi kylmiä vuodenaikoja varten rakennukseen tehtiin noin 30 m2:n kamari, jossa voitiin kastaa lapsia, pitää rippikoulua ja pitäjänkokouksia, käyttää koulutiloina ja lääkärin vastaanottona.
Pitäjäntuvassa asui myös pidempiaikaisia asukkaita, joiden ylläpidon seurakuntalaiset maksoivat. Tuvassa asuvat ihmiset osallistuivat tuvan lämmittämiseen ja siivoamiseen sekä muihin askareisiin. Pitäjäntalossa toimi 1830-luvulla myös soppakeittiö, josta jaettiin ruokaa kaikkein vähävaraisimmille.
Seutu on Parikkalan alkuperäistä keskustaa. Pitäjäntupa on toiminut myös kunnantupana, ja myöhemmin kunnanvirastona. Parikkalan ensimmäinen kuntakokous pidettiin talossa vuonna 1872. Rakennus on toiminut lisäksi käräjäpaikkana, ja vuodesta 1905 myös kirjastona. Parikkalan Säästöpankki vuokrasi tiloja kunnantuvalta vuodesta 1912 1950-luvulle asti.
Parikkalan kotiseutumuseo, Hauta-Ollin mökki:
Haudankaivaja Olli Kososen perheineen asuttaman mökin tupa on sisustettu 1900-luvun alun maalaistalon sisutuksen mukaan. Mökkiin on koottu talonpoikaisesineistöä 1900-luvun alusta. Mökin kamarissa on Parikkalan historiasta kertova näyttely. Esillä on myös 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun maalaistalon puuesineitä.
Parikkalan Meijerimuseo:
Alun perin Särkisalmen Meijerisaaressa sijainnut Meijerimuseon rakennus, Pikkumeijeri, siirrettiin vuonna 2004 pitäjäntuvan alueelle, kotiseutumuseon viereen. Tiloissa, meijerisalissa ja varastohuoneessa, esitellään maidon, kerman ja voin valmistukseen käytettyjä esineitä 1900-luvun alusta. Rakennuksessa on myös meijeriskän huone, joka on sisustettu 1900-luvun alun tyylin mukaan. |
| |
| Lähteet |
Parikkalan karttapalvelu
https://parikkala.karttatiimi.fi/?setlanguage=fi#
Parikkalan kunta. Visit Parikkala.
https://visitparikkala.fi/museot/
Ulla Ijäs. Kadonnutta aikaa -blogi.
https://kadonnuttaaikaa.blogspot.com/2022/04/parikkalan-pitajantupa.html
Parikkalan Käspaikka. Parikkalan vanha kunnantupa.
https://www.parikkalankaspaikka.fi/kunnantuvan-esittely/
Parikkalan Käspaikka. Yhdistyksen esittely.
https://www.parikkalankaspaikka.fi/yhdistyksen-esittely/ |
| |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| paikallisesti merkittävä |
| |
| Suojelutilanne |
Asemakaava (Keskustaajaman asemakaavan eteläisen osa päivitys 17.6.2024):
YM Museorakennusten korttelialue
sr Rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai taajamakuvan kannalta arvokas rakennus. MRL 57:n nojalla määrätään että rakennusta ei saa purkaa, eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- ja muutostöitä jotka vähentävät oleellisesti rakennuksen julkisivujen, vesikaton tai sisätilojen kulttuurihistoriallista arvoa. Muutostöistä tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. Rakennusoikeus määräytyy nykyisen rakennuksen mukaan. (Pitäjäntupa, Hauta-Ollin mökki ja Meijerimuseo)
Yleiskaava:
ei yleiskaavamerkintöjä
Maakuntakaava:
ei aluevarausmerkintää |
| |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| kunnantuvat meijerit museorakennukset |
| |
| Teema-artikkelit |
| |
| Inventointihankkeet |
| 1987 Etelä-Karjalan rakennuskulttuurin inventointi |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| |