 Hae alueita ja kohteita |
| Hae teema-artikkeleita |
| Sisällysluettelo |
| Karttahaku |
|
Parikkala  Koitsanlahden hovi (Koulumäki) |
| anna palautetta kohteen tiedoista |
|
|
| 580-410-20-14 Hovintie 93, 59130 Koitsanlahti |
| Rakennukset |
| Kuvaus |
| Kuningatar Kristiinan lahjoitettua Parikkalan, Kurkijoen ja Jaakkiman pitäjät vuonna 1652 läänityksiksi Arvid Wittenbergille, syntyi Parikkalaan kaksi mahtitekijää: kirkko ja Koitsanlahden hovi. Wittenbergin suunnitelmissa oli rakentaa paikalle linnoitettu kaupunki, mutta siitä oli luovuttava kun vuosisadan lopulla Koitsanlahti palautettiin kruunulle.
Uudenkaupungin rauhassa 1721 hovi jäi venäläisille ja se määrättiin vuonna 1726 Katariina I:n yksityisiksi hovitiluksiksi. Tiluksia hallitsivat upravitelit rajattomalla vallalla. Vuonna 1743 hovi lahjoitettiin kreivi Michael Vorontsoville ikuiseksi ja perittäväksi omaisuudeksi tiloineen, talonpoikineen ja karjoineen. Vorontsovin kuoltua tila jäi hänen leskelleen ja hänen jälkeensä hovia hallitsivat useat Skavrowsk-suvun edustajat. 1700-luvun lopussa talonpoikien sietämätön maaorjan asema johti kapinaan ja sen yhteydessä mm. hovin päärakennus poltettiin vuonna 1782. Seuraavana vuonna Katariina II osti hovin takaisin valtiolle. Nykyinen tilan päärakennus on 1840-luvulta majuri Lagervallin ajalta. Rakennus on pohjasommittelultaan kulman muotoinen, jota kattaa matala satulakatto. Venäläisten vaikutusten mukaan on pihalle myöhemmin rakennettu lasikuisti. Ulkoseinät ovat yksivyöhykkeiset eikä niissä ole horisontaalisesti jäsenteleviä listoja. Päärakennus edustaa itäsuomalaista hovien päärakennusten arkkitehtuuria, joka suureksi osaksi on tuhoutunut tai jäänyt rajan taakse. Suomen itsenäisyyden ajan hovi on ollut valtion hallinnassa ja sitä ovat hoitaneet tilan vuokraajat. Vuonna 1945 hovi jaettiin siirtoväelle ja päärakennuksessa toimi Parikkalan mieskäsityökoulu vuoteen 1960. Sittemmin hoviin perustettiin lahjoitusmaamuseo. Nykyisin tila on yksityisomistuksessa. |
| Lähteet |
| Etelä-Karjalan rakennuskulttuuri. Etelä-Karjalan seutukaavaliiton julkaisu 4-87. 1987.
Parikkalan karttapalvelu https://parikkala.karttatiimi.fi/?setlanguage=fi# |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| valtakunnallisesti merkittävä |
| Suojelutilanne |
| Asemakaava:
ei asemakaavamerkintöjä Yleiskaava (Simpelejärven rantaosayleiskaava 12.12.2022): SRS RAKENNUSPERINTÖLAIN NOJALLA SUOJELTU ALUE Alueen ympäristön historialliset ominaispiirteet tulee säilyttää suojelupäätöksen määräysten mukaisesti. Maakuntakaava: ma/kv VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ KULTTUURIHISTORIALLINEN YMPÄRISTÖ / KOHDE Merkinnällä osoitetaan kulttuurihistoriallisen ympäristön vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt. Merkinnän osoittamilla osa-alueilla ei ole metsänhoidollisia rajoituksia, mutta osa-alueille sijoittuvat taajamien läheiset sekä maisemallisesti tärkeät metsäalueet tulisi käsitellä alueen kulttuuriarvot säilyttäen. Alueilla, joilla on osa-aluemerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| asuinrakennukset kartanoiden päärakennukset kartanot (maatilat) |
| Teema-artikkelit |
| Inventointihankkeet |
| 1987 Etelä-Karjalan rakennuskulttuurin inventointi |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| 9999 Valtion asetussuojelurekisteri |
| × | ||
| < |
|
> |