 Hae alueita ja kohteita |
| Hae teema-artikkeleita |
| Sisällysluettelo |
| Karttahaku |
|
Lappeenranta  Pulsan aseman tie 21 (Pulsan rautatieasema) |
| anna palautetta kohteen tiedoista |
|
|
| 405-481-1-29 Pulsan aseman tie 21, 54390 Pulsa |
| Rakennukset |
| Kuvaus |
| Aseman takana on laaja asuinalue, jolla sijaitsee eri-ikäisiä asuinrakennuksia, piharakennuksia, varastoja, kauppa yms.
Pulsan asemantiloissa on toimi noin kymmenisen vuotta Pulsan hoitokoti entisille alkoholisteille. Hoitokodin asukkaat ovat kunnostaneet Pulsan aseman rakennuksia uuteen kukoistukseen, joitakin rakennuksia on jouduttu huonokuntoisina purkamaan. Kohde on valtakunnallisesti arvokas rautatieaseman ympäristö, jonka kulttuurihistorialliset arvot on tunnistettu jo vuosikymmenten ajan. Nykyisin erinomaisessa ja edustavassa kunnossa sekä aktiivisessa kauppa-, matkailu- ja ravintolakäytössä. |
| Historia |
| Riihimäki-Vainikkala (Pietari) rautatien rakentamispäätös tehtiin vuonna 1867. Riihimäen ja Pietarin rataosuus avattiin liikenteelle v.1870. Tällä osuudella aloitettiin tyyppipiirustusten käyttö, joita käytettiin tosin vain Suomen puolella olevilla III ja IV luokan asemilla. Asemien suunnittelijana toimi mm. Knut Nylander, jonka piirtämiä ovat kaikki nykypäiviin säilyneet alkuperäiset asemat. (Kaikkia on myöhemmin laajennettu).
Pulsa on vuosina 1867-70 rakennetun Riihimäki-Pietari -radan IV luokan asema. Pulsa sijaitsee Lappeenrannasta Säkkijärvelle kulkeneen maantien varrella, ja se olikin Lappeenrannan radan rakentamiseen saakka 1885 se paikka missä Saimaalle ja Lappeenrantaan jatkavat matkaajat jäivät junasta. Karjalaan menevä posti jätettiin myös junasta Pulsan asemalla, mistä se kuljetettiin hevoskyydillä eteenpäin. Pulsa oli höyryveturikaudella veden ja puunottopaikka, jolloin juna pysähtyi siellä pidempään. Ehkä se on ollut syynä aseman luokkaan ja paikkaan nähden poikkeuksellisen suuren ja komean puiston. Aseman ympärille syntyneen kylän kansakoulu ja kaksi kauppaa sijaitsivat aivan aseman tuntumassa. |
| Lähteet |
| Valanto, Sirkka. Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920. Hki 1982. Museovirasto, rakennushistorian osasto nro 11; Etelä-Karjalan rakennuskulttuuri, E-K seutukaavaliiton julkaisuja 4-1987.
Purho, Esko 1995. Pulsa kesällä vuonna 1939. Imatran vuosikirja??? Fagerström, Irja. Muistelmia, käsikirjoitus. Lappeenrannan merkittävät rakennukset. Yleiskaavaosasto C4/1984,s.12 Putkonen, Lauri, Lappeenranta kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset ja alueet, Etelä-Karjalan museon julkaisut n:o 3, s. 31 Etelä-Karjalan rakennuskulttuuri, kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet ja kulttuurimaisemat, Etelä-Karjalan seutukaavaliiton julkaisu 4-87, s. 64 Lappeenrannan karttapalvelu https://kartta.lappeenranta.fi/ims/ |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| valtakunnallisesti merkittävä |
| Suojelutilanne |
| Asemakaava:
ei asemakaavamerkintöjä Yleiskaava (Pulsa-Tani-osayleiskaava 405-Y17, 01.03.1993): AP/s Asuinpientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Entisen rautatieaseman alue ympäristöineen, jonka peruskorjauksessa, lisärakentamisessa, pihajärjestelyissä ja istutuksissa on erityistä huomiota kiinnitettävä alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ominaisluonteen säilyttämiseen ja kehittämiseen. Alueella sallitaan ympäristöön soveltuva uudisrakentaminen. Uudisrakennusten tulee muodoltaan, materiaaliltaan ja julkisivujen jäsennöinniltään soveltua ympäristöönsä sitä luontevalla tavalla täydentäen. Uudis- ja lisärakentaessa tulee alueen käytöstä laatia kokonaissuunnitelma, joka tulee hyväksyttää rakennuslautakunnassa. Uudisrakennusten piirustukset tulee hyväksyttää museovirastossa. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ei saa purkaa ilman museoviraston lupaa. Ne on säilytettävä museoviraston vahvistamien rakennuskohtaisten suojelumääräyksien mukaisesti. Asema-alueen piha- ja puistoalueet on hoidettava yhtenäisen suunnitelman mukaisesti siten, että pihoille ei muodostu rajaavia aitoja ja istutuksia. Maakuntakaava: ei aluevarausmerkintää ma/kv VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ KULTTUURIHISTORIALLINEN YMPÄRISTÖ / KOHDE Merkinnällä osoitetaan kulttuurihistoriallisen ympäristön vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt. Merkinnän osoittamilla osa-alueilla ei ole metsänhoidollisia rajoituksia, mutta osa-alueille sijoittuvat taajamien läheiset sekä maisemallisesti tärkeät metsäalueet tulisi käsitellä alueen kulttuuriarvot säilyttäen. Alueilla, joilla on osa-aluemerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| asema-alueet asemanpuistot kahvilat liikennealueet rautatieasema-alueet rautatieasemat toimitilat |
| Teema-artikkelit |
| Inventointihankkeet |
| 1987 Etelä-Karjalan rakennuskulttuurin inventointi |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| 2022 Iitiä-Pulsan osa-alueen osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön inventointi |
| 1998 Rautateiden sopimussuojelukohteet |
| × | ||
| < |
|
> |