 Hae alueita ja kohteita |
| Hae teema-artikkeleita |
| Sisällysluettelo |
| Karttahaku |
|
Lappeenranta  Nuijamaan kirkko ja hautausmaa |
| anna palautetta kohteen tiedoista |
|
|
| 405-89-22-1 Tassiantie 9, 54230 Nuijamaa |
| Rakennukset |
| 1. Kellotapuli |
| Kuvaus |
| Nuijamaan seurakunnan perustaminen liittyy Saimaan kanavan rakentamiseen 1840- ja 1850-luvulla. Kanavanrakentajia varten oli perustettu Saimaan kanavaseurakunta, jonka pappila sijaitsi vuodesta 1853 Räihän kylässä. Varsinaista kirkkorakennusta ei seurakunnalla ollut.
Kanavatöiden päätyttyä senaatti määräsi 1866 perustettavaksi Viipurin seurakunnan alaisen kappeliseurakunnan. Seurakunta itsenäistyi 1906, ja oma kirkko saatiin jo 1887. Tämä arkkitehti Edward Dippelin piirtämä puukirkko tuhoutui kesäkuussa 1941 neuvostoliittolaisten tykistötulituksessa. Sodan aikana 1943 arkkitehti Lars Sonck laati suunnitelman uudeksi kirkoksi, mutta sen rakentamiseen ei ollut tuolloin mahdollisuuksia. Sodan jälkeen seurakunta kääntyi arkkitehti Esko Toiviaisen puoleen, joka ryhtyi 1946 yhdessä puolisonsa Tarja Salmio-Toiviaisen kanssa suunnittelemaan uutta kirkkoa. Kirkon rakentamiseen saatiin avustusta Kirkon Lahja-rahastolta sekä Luterilaisen maailmanliiton amerikkalaiselta osastolta. Paljolti talkootyöllä rakennettu kirkko valmistui 1948 Suomen ensimmäisenä jälleenrakennuskirkkona. Rankorakenteiselle puukirkolle antaa leimansa jyrkkä aumakatto, jota kannattelee sisäänkäynnin kohdalla neljä puupylvästä. Kirkkosalia kattaa ns. cremonakehien varaan rakennettu holvikatto. Kirkon arkkitehtuurissa on yhtäläisyyksiä Tukholman Skogskapelletiin. Toiviaiset ovat antaneet Nuijamaan kirkolle moni-ilmeisen asun takorautakoristeisine ikkunaluukkuineen. Kirkon sisustuksesta mainittakoon Paavo Tynellin suunnittelemat kattokruunut ja S. Wuorion liikkeen lyijypuitteiset ikkunat. Alttarireliefi on kuvanveistäjä Armas Tirrosen käsialaa. Nuijamaan kirkko on suojeltu kirkkolailla vuonna 2003. Erillinen, alaosaltaan kivinen kellotapuli valmistui vuonna 1950. Kivimuurin ympäröimällä hautausmaalla on sankarihautausmaa valkoisine risteineen. Vuonna 1956 paljastetun muistomerkin Jaettu pitäjä on suunnitellut Esko Toiviainen. |
| Lähteet |
| Etelä-Karjalan rakennuskulttuuri. E-K seutukaavaliiton julk. 4-1987
Lauri Putkonen: Nuijamaantien osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys 2014. Lpr:n seurakuntatervehdys: Nuijamaan kirkko valmistui talkootyönä. Uutinen. Pvm? Lappeenrannan karttapalvelu https://kartta.lappeenranta.fi/ims/ |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| valtakunnallisesti merkittävä |
| Suojelutilanne |
| Asemakaava (405-2433, 17.01.2012):
EH/s Hautausmaa-alue, jolla sijaitsee kirkkolain 14 luvun 5 :n nojalla suojeltuja rakennuksia ja rakenteita. Alueen kulttuurihistorialliset ominaispiirteet tulee säilyttää. sr-k Kirkkolain 14 luvun 5 :n nojalla suojeltu kirkollinen rakennus. Korjaus- ja muutostöistä on pyydettävä Museoviraston lausunto. Yleiskaava (NUIJAMAAN OYK 2030, 29.06.2017): PY Julkisten palvelujen ja hallinnon alue. sr-1 (1) Suojeltava rakennus tai rakennusryhmä. Rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai kylä- tai kaupunkikuvan kannalta arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Korjaus- ja muutostyöt sekä käyttötarkoituksen muutokset tulee sovittaa rakennuksen rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokkaisiin tai kyläkuvan kannalta merkittäviin ominaispiirteisiin. Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Numerotunnus viittaa osayleiskaavaselostuksen liitteenä olevan kulttuuriympäristöselvityksen kohdeluetteloon. (kirkko ja kellotapuli) EH Hautausmaa-alue. (hautausmaa) Maakuntakaava: ei aluevarausmerkintää ma/kv VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ KULTTUURIHISTORIALLINEN YMPÄRISTÖ / KOHDE Merkinnällä osoitetaan kulttuurihistoriallisen ympäristön vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt. Merkinnän osoittamilla osa-alueilla ei ole metsänhoidollisia rajoituksia, mutta osa-alueille sijoittuvat taajamien läheiset sekä maisemallisesti tärkeät metsäalueet tulisi käsitellä alueen kulttuuriarvot säilyttäen. Alueilla, joilla on osa-aluemerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| hautausmaat kellotapulit (rakennelmat) kirkkomaat kirkkopihat pitkäkirkot uskonnolliset rakennukset |
| Teema-artikkelit |
| Inventointihankkeet |
| 1987 Etelä-Karjalan rakennuskulttuurin inventointi |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| × | ||
| < |
|
> |