 Hae alueita ja kohteita |
| Hae teema-artikkeleita |
| Sisällysluettelo |
| Karttahaku |
|
Lappeenranta  Ylivientilaitos, uittoruuhi, uittorännit |
| anna palautetta kohteen tiedoista |
|
|
| 405-477-8-18 Rännikorventie 43, 53850 Lappeenranta |
| Rakennukset |
| 1. Muuntamo |
| 2. Pumppuhuone |
| 3. Uittokouru |
| 4. Ylivientilaitos |
| Kuvaus |
| Rutolan ylivientilaitos on muistomerkki aikanaan teknisesti uraauurtavasta tukkien uittojärjestelmästä. Uittoreitti Saimaalta Kymijoelle, jota kutsutaan Valkealan uittoreitiksi tai väliväyläksi, on noin 110 km:n pituinen. 1890-luvulla muodostettu Väliväylä mahdollisti Kymijoen vesistöalueella toimineen W. Gutzeit & Co:n puunhankinnan laajenemisen Saimaalle. Myllylammen ja Kärjenlammen välisessä 260 metrin maakannaksessa on vuosina 1890-1892 valmistunut tukkien siirron mahdollistava Rutolan ylivientilaitos eli rullarata. Rullaradan korvannut puinen uittokouru vuosilta 1908-1909 on yhä vanhan laitteen länsipuolella, joskin lahonneena. Kokonaisuuteen kuuluu lisäksi Saimaan ja Myllylammen välinen Telataipaleen kanava sekä Kärjenlammen ja Jängönjärven väliset kanavarakenteet, jotka ovat yhä nähtävissä.
Rutolan siirtolaitos toimi siten, että tukkien tultua Rovonlahden rantaan ne uitettiin edelleen Myllylampeen. Täältä ne nostettiin höyrykoneella toimivan ylivientilaitoksen avulla Kärenlampeen. Kärenlammesta Jänköjärveen rakennettiin noin 800 m pitkä uittoränni. Jänköjärvestä alkoi puiden lauttaus kohti Kymijokea Väliväylää pitkin. Saimaan ja Myllylammen välinen Telataipaleen kaivanto valmistui 1890, jolloin Myllylammen vedenpinta laski Saimaan tasoon. Rutolan siirtolaitos valmistui vuonna 1892. Telataipaleen kohtaa levennettiin 1900-luvun alussa niin, että laivat pääsivät Myllylammelle saakka. Lapatonniemessä sijaitsi 1899–1932 toiminut Rutolan saha, josta on jäljellä niin sanottu kasöörin asuinrakennus, yksi työläiskasarmi ja sahan luonnonkivinen sokkeliosa. Myllylammen rannalle rakennettiin vuonna 1891 tiilinen muuntamo (joidenkin lähteiden mukaan pumppuhuone), jonka yläosassa on keltainen tähtikuvio. Tornimainen rakennus säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan, mutta on nykyisin vailla kattoa ja huonokuntoinen. Rakennus sijaitsee pienellä mäellä Mylly- ja Kärenlammen välisellä kannaksella. Rakennuksen sijainti on maisemallisesti näkyvä, mutta kokonaisuuden pirstoo rakennuksen vierestä linjattu uusi valtatie. Ylivientilaitos on Myllylammen rannalla sijaitseva laitos, josta lähtevät uittorännit/kourut Kärenlammen suuntaan. Vanhan puisen rakennuksen tilalle rakennettiin vuonna 1935 tiilinen ylivientilaitos, josta on nykyään vain runko jäljellä. Huonokuntoisuudestaan huolimatta rakennus on merkittävä teollisuushistoriallisena muistomerkkinä. |
| Historia |
| Vuonna 1890 Oy W. Gutzeit & Co. rakensi Saimaan ja Kymijoen vesistöt yhdistävän uittoväylän. Puiset uittorännit Myllylammen ja Kärenlammen sekä Kärenlammen ja Kärenlahden välillä ovat yhä jäljellä, joskin täysin lahonneina. Uittorännien itäpäässä on ylivientilaitteiston osia. |
| Lähteet |
| Putkonen Lauri, Lappeenranta, kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset ja alueet, E-Karjalan museon julkaisu n:o 3.
"Rutolan ränniä entisöidään 50 metrin matkalta". Johanna Luukko, ES 23.10.1999. Lappeenrannan kaupunki. Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030. Läntinen osa-alue. Maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys. Ramboll Finland Oy 19.12.2014. Lappeenrannan karttapalvelu https://kartta.lappeenranta.fi/ims/ |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| valtakunnallisesti merkittävä |
| Suojelutilanne |
| Asemakaava:
ei asemakaavamerkintöjä Yleiskaava (KESKUSTAAJAMAN OYK 2030 läntinen osa-alue 405-Y50, 18.03.2019): VL Lähivirkistysalue sr-1 (3) Suojeltava rakennus tai rakennusryhmä. Rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai kylä- tai kaupunkikuvan kannalta arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Korjaus- ja muutostyöt sekä käyttötarkoituksen muutokset tulee sovittaa rakennuksen rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokkaisiin tai kyläkuvan kannalta merkittäviin ominaispiirteisiin. Aluetta tai kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Kohteen numerotunnus viittaa osayleiskaavaselostuksen liitteenä olevan kulttuuriympäristöselvityksen kohdeluetteloon. (ylivientilaitos) Maakuntakaava: A TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu- ja työpaikka sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Merkintä sisältää tarvittavat taajamien sisäiset liikenne väylät, ulkoilureitit, kevyen liikenteen väylät, yhdyskuntateknisen huollon alueet, paikalliskeskukset sekä virkistys- ja puistoalueet. MELONTAREITTI Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät melontareitit sekä kehitettävät reitistöt. Merkintä on ohjeellinen. ma/kv VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ KULTTUURIHISTORIALLINEN YMPÄRISTÖ / KOHDE Merkinnällä osoitetaan kulttuurihistoriallisen ympäristön vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt. Merkinnän osoittamilla osa-alueilla ei ole metsänhoidollisia rajoituksia, mutta osa-alueille sijoittuvat taajamien läheiset sekä maisemallisesti tärkeät metsäalueet tulisi käsitellä alueen kulttuuriarvot säilyttäen. Alueilla, joilla on osa-aluemerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| erottelu (uitto) metsäteollisuus teollisuus |
| Teema-artikkelit |
| Inventointihankkeet |
| 1987 Etelä-Karjalan rakennuskulttuurin inventointi |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| × | ||
| < |
|
> |