 Hae alueita ja kohteita |
| Hae teema-artikkeleita |
| Sisällysluettelo |
| Karttahaku |
|
Lappeenranta  Lauritsala-talo (ent. Lauritsalan kauppalantalo) |
| anna palautetta kohteen tiedoista |
|
|
| 405-33-95-3 Hallituskatu 20, 53300 Lappeenranta |
| Rakennukset |
| Kuvaus |
| Entinen kauppalantalo sijaitsee Lauritsalan hallintokeskuksessa, Hallituskadun varrella. Loivassa rinteessä.
Vuonna 1931 perustettu Lauritsalan kauppala toimi alkuvuodet väliaikaisissa tiloissa. Kauppalantalon suunnittelusta tilattiin 1935 luonnokset kahdelta arkkitehdilta, Jalmari Lankiselta ja Erkki Huttuselta. Suunnittelutyö tilattiin Huttuselta, joka antoi rakennuksen arkkitehtuurille tiukan funktionalistisen asun. Vuonna 1936 valmistuneen rakennuksen pääjulkisivua hallitsee suuri valtuustosalin ikkuna, piirre, joka herätti tilaajissakin epäilyä. Rakennus peruskorjattiin ja laajennettiin 1967. Huttunen oli suunnitellut 1935 Lauritsalaan toisenkin funkistalon, Lauritsalan apteekin, joka on sittemmin purettu. Kauppalantalon edessä on pieni puisto. |
| Historia |
| Helmikuun 27. päivänä vuonna 1931 annettiin asetus Lauritsalan kauppalan perustamisesta ja kauppala aloitti toimintansa seuraavan vuoden alussa. Aluksi kauppalantoimisto sijaitsi vuokratiloissa Lauritsalan kievarissa. Ensimmäiseksi kauppalajohtajaksi valittiin Santeri Jakobsson.
Kauppalanhallituksessa oli kartanon seutua pidetty erinomaisena virastotalon paikkana, mutta kun kauppalan uutta keskustaa ryhdyttiin rakentamaan seurakunnalta pakkolunastetulle alueelle Luukkaalla, päätettiin sinne sijoittaa myös uusi virastorakennus. Vuonna 1935 tilattiin Jalmari Lankiselta ja Erkki Huttuselta uuden kauppalantalon luonnokset. Molemmat sovelsivat ehdotuksessaan funktionalismia, mikä sopi hyvin korostamaan nuoren kauppalan nykyaikaisuutta. Lankisen suunnitelmaa pidettiin liian suurena ja kaavamaisena, joten vaaka kallistui Huttusen luonnosten puolelle vaikka niissä esitetyn valtuustosalin ikkunan suuruus epäilyttikin. Huttusen laatiman suunnitelman huonejärjestelyä pidettiin onnistuneena ja neliöiden käyttöä tehokkaana. Rakennusvaiheessa lopullisista suunnitelmista poikettiin sen verran, että asuntosiipi rakennettiinkin suorassa kulmassa toimistosiipeen nähden eikä alkuperäisen idean mukaan hieman suuremassa kulmassa. Rakennustöihin ryhdyttiin kustannusten nousun pelossa pikaisesti vaikka samaan aikaan rakennettiin läheistä Luukkaan kansa- ja jatkokoulua, jonka oli suunnitellut arkkitehti Toivo Salervo vuonna 1934. Samaan aikaan kauppalantalon kanssa rakennettiin myös asemakaavan mukainen Hallituskatu kauppalantalon ja seurakuntatalon välille. Lauritsalan omalla kivilouhimolla valmistettiin katujen nupu- ja reunakiviä sekä kauppalantalon ja jatkokoulun sokkelikivet. Kauppalantalon pihamaan rakentaminen ja edustan tasoittaminen tehtiin vuonna 1936. Puistomainen piha-alue toteutettiin pitkälti B. Wäreen laatiman ehdotuksen mukaisesti. Puistotöitä jatkettiin vielä seuraavana vuonna. Kauppalantalo valmistui 1936, ja se herätti valtakunnallistakin huomiota, Huttunen oli tuolloin vakiinnuttanut asemansa yhtenä suomalaisen funktionalismin tärkeimmistä edustajista. Kauppalantaloon tulivati kauppalan virastot, valtuuston istuntosali, huone hallitukselle, kirjasto ja kolme virka-asuntoa. Lisäksi rakennuksessa olivat valtuuston istuntosali, huoneet hallitukselle ja kauppalanjohtajalle sekä kauppalan kanslia. Toimitalo kävi pieneksi jo 1940-luvun loppuun mennessä. Tilanahtaudesta johtuen jouduttiin siirtämään virkojen vakinaistamista ja perustamista. Vuonna 1949 suunniteltiin kauppalantalon laajentamista, mutta päädyttiin kuitenkin rakentamaan erillinen kirjastotalo, joka valmistui 1951, ja tekemään kauppalantalossa sisäisiä huonejärjestelyjä. Seuraavan kerran talon laajentamista suunniteltiin 1950-luvun lopulla. Lauritsalan kauppala mainitaan vielä hakijana rakennuslupahakemuksessa, jolla haettiin lupaa kauppalantalon laajennukseen ja muutokseen rakennusvirastoksi. Lupa myönnettiin 29. joulukuuta 1966. Pari kuukautta aikaisemmin, syyskuussa, oli korkeimmasta hallinto-oikeudesta annettu päätös, joka piti voimassa valtioneuvoston päätöksen liittää Lappee ja Lauritsalan kauppala Lappeenrannan kaupunkiin 1.1.1967 lukien. Rakennuksen laajennus valmistui vuonna 1967 pihan puolelle siten, että alkuperäinen sivukäytävätyyppinen toinen siipi muuttui keskikäytävätyyppiseksi. Vuonna 1966 tehdyn laajennus- ja muutossuunnitelman mukaan entiseen kauppalantaloon sijoitettiin kaupungin rakennusvirasto. Toimistosiiven ensimmäisen kerroksen tiloihin sijoitettiin tontti- ja mittaus sekä hallinto- ja talouspuolen tiloja. Suunnittelu ja johto sijoitettiin toiseen kerrokseen. Rakennusvirasto muutti vuonna 1984 Lauritsalasta Lappeenrannan ydinkeskustaan rakennettuun uuteen kaupungin virastotaloon. Lappeenrannan kaupungin kunnalliskertomuksen mukaan vuonna 1984 valmistui tai oli tekeillä Lauritsala-talon peruskorjaus ja entisöinti. Korjattuun taloon sijoitettiin Luukkaan päiväkodin koululaisten osasto sekä Lauritsalan sosiaalitoimisto. 1990-luvulla entinen kauppalantalo toimi kaupungin monitoimitalona. Joulukuussa 2015 talossa oli kaupungin nuorisotoimen alainen Lauritsalan Kerhokeskus, Lauritsalan avoin päiväkoti ja väliaikaisesti Kanavansuun päiväkodin satelliitti. Osa alakerran tiloista oli tyhjillään. Nuorisokeskus muutti Lauritsala-talon tiloista uuteen Lauritsalan kouluun vuonna 2022. Kokoelmiensa varastotilana rakennusta käyttänyt Etelä-Karjalan museo poistui talosta vuonna 2026. Vanha valtuustosali, kahvila ja eteistilat ovat edelleen yhdistysten käytössä. |
| Lähteet |
| Ahola, Teija 2016. Lauritsala-talon eli entisen Lauritsalan kauppalantalon rakennushistoriaselvitys. Raportti. Selvitystyö Ahola. Lappeenrannan kaupunki.
Lappeenrannan merkittävät rakennukset, Lpr kaupunki, kaupunkisuunnittelutoimisto, yleiskaavaosasto. Julkaisu C4/1984, s. 42 Putkonen, Lauri, Lappeenranta kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset ja alueet, Etelä-Karjalan museon julkaisut n:o 3, s.24 Etelä-Karjalan rakennuskulttuuri, Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet ja kulttuurimaisemat, Etelä-Karjalan seutukaavaliiton julkaisu 4-87, s. 56 Etelä-Saimaa. Arvokas Lauritsala-talo muuttuu varastoksi, kun nuorisotilat siirtyvät sieltä uudelle koululle?–?Vain vanha valtuustosali jää yhä asukkaiden käyttöön https://www.esaimaa.fi/paikalliset/4424939 Lappeenrannan karttapalvelu https://kartta.lappeenranta.fi/ims/ |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| maakunnallisesti merkittävä |
| Suojelutilanne |
| Asemakaava (405-84, 12.03.1963)
YH Hallinto- ja virastorakennusten korttelialue. Yleiskaava (KESKUSTAAJAMAN OYK 2030 itäinen osa-alue, 28.05.2019): P/A Palvelujen ja hallinnon alue/asuntoalue. Alueen lopullinen käyttötarkoitus ratkaistaan asemakaavoituksen yhteydessä. sr-1 (2) Rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai kylä- tai kaupunkikuvan kannalta arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Korjaus- ja muutostyöt sekä käyttötarkoituksen muutokset tulee sovittaa rakennuksen rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokkaisiin tai kyläkuvan kannalta merkittäviin ominaispiirteisiin. Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Numerotunnus viittaa osayleiskaavaselostuksen liitteenä olevan kulttuuriympäristöselvityksen kohdeluetteloon. Maakuntakaava: Cl LAATUKÄYTÄVÄÄN KUULUVA ALUEKESKUS Merkinnällä osoitetaan laatukäytävän alueelle sijoittuvat Sammonlahden, Lauritsalan, Taipalsaaren, Korvenkylän ja Ruoko lahden Rasilan aluekeskusten yleispiirteinen sijainti. ma/km MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ KULTTUURIHISTORIALLINEN YMPÄRISTÖ / KOHDE Merkinnällä osoitetaan kulttuurihistoriallisen ympäristön vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeät rakennetut ympäristöt. Merkinnän osoittamilla osa-alueilla ei ole metsänhoidollisia rajoituksia, mutta kohdealueille sijoittuvat taajamien läheiset sekä maisemallisesti tärkeät metsäalueet tulisi käsitellä alueen kulttuuriarvot säilyttäen. Alueilla, joilla on osa-aluemerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee alue varaus merkintä. |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| hallintorakennukset kauppalantalot kokoontumistilat |
| Teema-artikkelit |
| Inventointihankkeet |
| 1987 Etelä-Karjalan rakennuskulttuurin inventointi |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| 2016 Lpr itäisten osien osayleiskaava rakennetun kulttuuriympäristön selvitys 2016 |
| 9999 vanhat inventoinnit |
| × | ||
| < |
|
> |