|
|
|
|
| 405-447-1-81 Luukkaantie |
| |
| Rakennukset |
| |
| Kuvaus |
| Hyvin säilynyt maatilakokonaisuus aivan Lauritsalan keskustan tuntumassa edustaa Lauritsalan kartanon kanssa alueen vanhinta nykypäiviin säilynyttä asutuskerrostumaa. Päärakennuksen vanhin osa on valmistunut mahdollisesti jo 1830-luvulla. Rakennuksen nykyasu on 1920-luvulta. Pihapiiriin kuuluu suuri kivi- ja hirsirakenteinen karjarakennus, jossa on ollut navetta, talli, karjakeittiö, maitohuone ja rehuvaja. Lisäksi pihapiirissä sijaitsee mm. kolme aittarakennusta ja sauna. |
| |
| Historia |
Luukkaan tila on vanha maatila, joka sijaitsee Lauritsalassa Luukkaansalmen sillan ja Kaukaan tehtaiden kupeessa. Nykyisellä paikallaan talouskeskus on sijainnut viimeistään isostajaosta lähtien.
Alue kuuluu Luukkalan kylään (447). Kylän asutushistoriaa on selvitetty vanhojen karttojen pohjalta vuonna 2014 laaditussa Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava-alueen historiallisen ajan muinaisjäännösten inventoinnissa. ( Antti Bilund, Mikroliitti Oy). Selvityksen mukaan oli vuoden 1767 verollepanokartassa Luukkalan talo merkitty kirjaimella K ja koko pitäjän kartassa nimellä 41 Luukkala (”Lukala”). Talo sijaitsi aivan rannan lähelle. Kirkonkirjoissa (lastenkirja 1800–1846) Luukkalasta mainitaan Luukkaan rustholli. Isossajaossa Luukkalan kylässä oli vain yksi talo, Luukkala 1 Luukas. Talon tontti on isojakokartassa (1830–50-luku) merkitty muutamia kymmeniä metrejä itään paikasta, johon talo on merkitty verollepanokartassa. Uusi tontti on kumpareella jonkin verran kauempana rannasta kuin vanha talonpaikka. Myöhemmissä kartoissa ja nykyisin talo on sijainnut samalla paikalla kuin isojakokartassa. Luukkalan vanha talonpaikka on jäänyt Vehkataipaleentien ja siitä länteen erkaantuvan Puuportintien alle.
Tilaa, kooltaan tuolloin 202 ha, omisti 1900-luvun alkupuolella P. F. Luukas. Talo oli ollut isännän suvulla useita sukupolvia. Tilan mailla oli harjoitettu maatilatalouden lisäksipienimuotoista höyrysahausta. Toiminta loppui nähtävästi jo ennen 1900-luvun alkua seudun teollistumisen seurauksena. Vuosina 1908–1958 tilan halki kulki ilmarata, jonka avulla Lauritsalan sahalta kuljetettiin sahausjätettä polttoaineeksi Kaukaan tehtaille. Lauritsalan kauppala osti P. F. Luukkaan perikunnalta noin 85 ha maata Luukkaanrinteeltä keskuskauppalanosan laajennusmaaksi 1950-luvulla. Petter Luukas omisti tilaa 1960-luvulla, kooltaan tuolloin 134,59 ha. Lappeenrannan kaupunki osti tilan perikunnalta vuonna 1984, jonka jälkeen rakennukset ovat olleet vuokralla. Jäljellä olevat pellot ovat joutomaana, viimeksi ne olivat hevoslaitumina. Päärakennus on asuntokäytössä, muut kylmävarastoina. Ylläpitokorjausten laiminlyönti näkyy ulkorakennusten rapistumisena, mm. kiviseinien pullistumina ja hirsien lahoamisena.
Vanhaa puutarhaa, erityisiä maisemapuita tai puukujia ei ole säilynyt. Pihatie on vanhalla paikallaan.
Vanha historia:
Tila on ollut nykyisin suvun hallussa 1800-luvun alusta lähtien, mutta kantatila on paljon vanhempi. (perikunta myynyt kaupungille 1984)
Erään tiedon mukaan hirsinen päärakennus olisi valmistunut v.1831, samana vuonna kuin kivi- ja purakenteinen karjarakennus joka sisältää navetan, tallin, karjakeittiön, maitohuoneen ja rehuvajan. sauna, vanha riihi ja kolme aittaa on rakennettu vuonna 1815.
Tila isännöineen P.F. Luukkaan mailla harjoitettiin 1890-luvulla pienimuotoista höyrysahausta. Toiminta loppui kuitenkin vuoteen 1910 mennessä seudun teollistumisen seurauksena. Vuosina 1908-1958 tilan halki kulki ilmarata, jonka avulla Lauritsalan sahalta kuljetettiin sahausjätettä polttoaineeksi Kaukaan tehtaille.
2016 paikalla ei ole enää maatilatoimintaa, mutta tila on vuokrattuna. |
| |
| Lähteet |
Etelä-Karjalan rakennuskulttuuri, E-K seutukaavaliiton julkaisu 4/1987
Lappeenrannan merkittävät rakennukset, Lpr kaupunki kaupunkisuunnittelutoimisto C4/1984. s.39
Kävelyretkiä Lauritsalan arkkitehtuuriin ja ympäristöön -opaskartta, Etelä-Karjalan museo, 2012.
Riska, Leena. Lauritsalan kauppalan historia. 1996. s. 28, 30, 41-43.
Ahola, Teija 2016. Selvitys Kanavansuun, Mustolan ja Muukonniemen koulujen sekä Luukkaan tilan rakennuksista. Painamaton raportti. Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki, kaavoitus. |
| |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| maakunnallisesti merkittävä |
| |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| maatalous |
| |
| Teema-artikkelit |
| |
| Inventointihankkeet |
| 1987 Etelä-Karjalan rakennuskulttuurin inventointi |
| 9999 vanhat inventoinnit |
| |