kuvituskuva
Paluu etusivulle      Tietoa Kaavelista

Etelä-Karjalan kulttuuriperintötietokanta Kaaveli.fi

näytä/piilota  Hae alueita ja kohteita
 
  
  
 
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
 
 
näytä/piilota  Hae teema-artikkeleita
 
  
  
  
  
 
 
 
 
Sisällysluettelo
 
Karttahaku
Taipalsaari Parikkala Ruokolahti Lemi Rautjärvi Lappeenranta Savitaipale Luumäki Imatra
 
Lappeenranta  Kaukaan koulu
anna palautetta kohteen tiedoista
Kuva:  (Elina Lyijynen 13.12.2005)  Kuva:  (Elina Lyijynen 13.12.2005)  Kuva: Kaukaan koulurakennuksen luokkasiipi luoteesta päin kuvattuna. (Päivi Makkonen 2025)  Kuva: Kaukaan koulun pääsisäänkäynti luoteesta päin kuvattuna. (Päivi Makkonen 2025) 
405-31-16-2 Parkkarilankatu 41, 53200 Lappeenranta
 
Rakennukset
1. Jätekatos
2. Katos
3. Polkupyöräkatos
 
Kuvaus
Kaukaan koulu rakennettiin 1948-1950, mutta sen suunnittelu alkoi jo ennen sotia. Koulurakennuksen suunnittelijoina toimivat arkkitehdit Martta Martikainen-Ypyä, Ragnar Ypyä ja Veikko Malmio.

Rakennus lienee hienoin esimerkki 1940-luvun romantiikasta Lappeenrannassa. Siinä yhdistyy kiintoisalla tavalla 20-luvun klassismin ja funktionalismin piirteitä nelikymmenluvun arkkityyppisiin aineksiin. Varsinkin katu- ja pihajulkisivujen reliefit ja rappauskoristelut, jotka on tehnyt helsinkiläinen Yrjö Kyllönen, ja Ragnar Ypyän maalausdekoraatiot sekä viimeistellyt kaiteiden, aitojen ym. yksityiskohdat antavat koululle aivan oman leimansa.

Kaukaan kansakoulu nimellä alkujaan tunnettu rakennus koostuu kahdesta rakennusosasta, luokkasiivestä ja voimistelu-juhlasalista. Näitä kahta rakennusta yhdistää kaareva käytävä, jossa on rappauskoristelua ja useita reliefiaiheita. Luokkasiivessä on julkisivun puolella erkkerimäiset rappauskoristeiset ikkunat, jotka on ryhmitelty vinottain.

Luokkasiivessä luokat ovat sivukäytävän varrella kolmessa kerroksessa. Siivessä oli alkujaan 8 yläkansakoulu- ja 6 alakansakouluhuonetta sekä muun muassa käsityön- ja luonnontieteiden opetusluokat.

Voimistelu-juhlasalisiivessä sijaitsivat kahtia jaettavan juhlasalin lisäksi koulukirjasto, joka toimi salin lämpiönä sekä keittiö ja ruokailutila. Opettajainhuone sijaitsi siipiä yhdistävässä osassa. Käymälä- ja pukutilat olivat pääosin kellarikerroksessa.

Vuonna 1950 valmistui myös samojen arkkitehtien suunnittelema rapattu kolmekerroksinen aumakattoinen opettajien asuinrakennus. Opettaja-asuntolan oli tarkoitus olla matala 2-kerroksinen asuinrakennus, mutta se tehtiinkin 3-kerroksiseksi 2-portaiseksi vuokra-asuntokerrostaloksi.
 
Lähteet
Makkonen Leena. Martta ja Ragnar Ypyä - arkkitehtipariskunnan elämäntyö. Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto. C131. Oulu 1999, 73-83, 197-198.

Putkonen, Lauri. Lappeenranta kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset ja alueet, Etelä-Karjalan museon julkaisut n:o 3, s.26

Lappeenrannan merkittävät rakennukset, Lappeenrannan kaupunkisuunnittelutoimisto, yleiskaavaosasto, julkaisu C4/1984, s.46

Arkkitehti-lehti 2/1951, s. 29-36

Lappeenrannan karttapalvelu
https://kartta.lappeenranta.fi/ims/
 
Kulttuurihistoriallinen merkittävyys
maakunnallisesti merkittävä
 
Suojelutilanne
Asemakaava (405-2465, 22.2.2013):
YO Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue.
sr-1 Suojeltava rakennus. Rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokas rakennus. MRL 57:n nojalla määrätään, että rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka turmelevat julkisivun, vesikaton tai sisätilojen rakennustaiteellista tai historiallista arvoa. Merkittävistä korjaus- tai muutostöistä on pyydettävä museoviranomaisten lausunto.
Korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokas luonne ja ominaispiirteet säilyvät. Erityisesti julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. (koulu)
sr-2 Suojeltava rakennus. Rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus.
MRL 57:n nojalla määrätään, että rakennusta ei saa purkaa ilman
ympäristö- ja rakennuslautakunnan lupaa. Purkuluvasta on pyydettävä museoviranomaisten lausunto. Purkuluvan saa myöntää vain, jos rakennuksen purkamiseen on pakottava syy.
Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy.
Erityisesti julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. (asuinrakennus)

Yleiskaava (Keskustaajaman OYK 2030, 17.8.2018):
PY Julkisten palvelujen ja hallinnon alue.
sr-1 (107): Suojeltava rakennus tai rakennusryhmä.
Rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai kylä- tai kaupunkikuvan kannalta arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Korjaus- ja muutostyöt sekä käyttötarkoituksen muutokset tulee sovittaa rakennuksen rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokkaisiin tai kyläkuvan kannalta merkittäviin ominaispiirteisiin. Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Numerotunnus viittaa osayleiskaavaselostuksen liitteenä olevan kulttuuriympäristöselvityksen kohdeluetteloon. (koulu ja asuinrakennus)

Maakuntakaava:
A TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE
Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu- ja työpaikka sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet.
Merkintä sisältää tarvittavat taajamien sisäiset liikenne väylät, ulkoilureitit, kevyen liikenteen väylät, yhdyskuntateknisen huollon alueet, paikalliskeskukset sekä virkistys- ja puistoalueet.
 
Museoalan ontologian käsitteet
asuinkerrostalot  koulurakennukset  opetusrakennukset  työsuhdeasunnot 
 
Teema-artikkelit
 
Inventointihankkeet
1987 Etelä-Karjalan rakennuskulttuurin inventointi
2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke
9999 vanhat inventoinnit