 Hae alueita ja kohteita |
| Hae teema-artikkeleita |
| Sisällysluettelo |
| Karttahaku |
|
Lappeenranta  Upseeritie 2, upseerikerho (rak.66) |
| anna palautetta kohteen tiedoista |
|
|
| 405-5-62-1 Upseeritie 2, 53900 Lappeenranta |
| Rakennukset |
| Kuvaus |
| Suomen rakuunarykmentin upseerikerho, joka on valmistunut Sebastian Gripenbergin suunnitelmien mukaisesti 1889-1893. Upseerikerho sijaitsee vanhalla rantaterassilla, mäen länsisyrjällä kulkevan Upseeritien eteläpäässä. Ympäristö on lehtipuuvaltainen.
Upseerikerho on U-volyyminen rakennus, jossa päätysiivet ovat keskiosaa korkeammat. Paraatiovi sijaitsi ennen keskiakselilla, nykyiset sisäänkäynnit ovat päädyissä ja takafasadissa (terassilta). Nykyään keskiosan oikeanpuoleisimman ikkunan kohdalla on sivuovi ja siiven oven paikalla on ikkuna. Siivestä on myös laudoitettu umpeen oven vasemmalla puolella ollut ikkuna-akseli. Rakennuksen katto on ollut alusta alkaen peltinen. Syksyllä 2017 on rakennuksen ja tien välisen nurmikaistan tilalle tehty kenttäkiveystä ja Upseeritie päällystetty. (vedet virtaavat alas takapihalle) Rakennuksen vuoraustapa, listoitus ja ikkunamalli palautuvat 1800-luvun lopulla suosittuun uusrenessanssiin. Alkuperäinen kerhon avoterassi oli nykyistä pienempi. Terassin alapuolelle on sauna. |
| Historia |
| Nykyisin Rakuunamäeksi nimetty vanha kasarmialue rakennettiin vuosina 1889-1893suomalaiselle rakuunarykmentille eli ratsuväelle. Säännöllisen asemakaavan mukaan rakennetut tiiliset kasarmit, upseeriston ja alipäällystön asuinrakennukset, tallit ja varushuoneet
suunniteltiin yleisten rakennusten ylihallituksessa ylijohtaja Sebastian Gripenbergin ja arkkitehti Jac. Ahrenbergin johdolla. Heidän lisäkseen käytännön suunnittelu- ja valvontatehtäviin osallistuivat arkkitehdit John Lybeck, Julius Sirén ja Theodor Decker. Kolmikerroksiset tiiliset kasarmirakennukset sijoitettiin rivistöksi puistokujan varrelle ja upseeriston asuintalot sekä upseerikerho Saimaan rantatöyräällä avautuvien järvinäköalojen äärelle. Terveydelliset näkökohdat painoivat suunnittelussa ja rakennuksissa käytettiin modernia rakennus- ja saniteettitekniikka, rakenteissa betonia ja teräsrakenteita. Sairaalarakennus sijoitettiin kulkutautivaaran takia muusta kasarmialueesta erilleen. Rakuunarykmentti lakkautettiin vuonna 1901 osana ajan venäläistämistoimia ja kasarmialue otettiin venäläisen sotaväen haltuun. 1910-luvun alussa Venäjä ryhtyi Suomessa laajamittaiseen varustautumiseen mahdollista saksalaisten hyökkäystä vastaan. Myös Lappeenrannan varuskuntaa sekä linnoitusta täydennettiin uusilla rakennuksilla. Kasarmialueelle rakennettiin tuolloin uusi tiilikasarmeja, talleja ja muita varuskunnan rakennuksia. Suunnittelusta vastasi nyt venäläinen insinöörikomennuskunta. Myös varuskuntakirkon rakentamiseen ryhdyttiin kaupungin vastustuksesta välittämättä. Ensimmäinen maailmansota keskeytti tämän varustautumisen kun joukkoja piti siirtää rintamille. Itsenäisyyden aikana varuskunta-alueella ovat toimineet Uudenmaan Rakuunarykmentti (URR), Hämeen Ratsurykmentti (HRR) sekä Tykistökoulu ja myöhemmin Karjalan Tykistörykmentti. HRR jalkautettiin 1944 ja siirrettiin Lahden Hennalaan. URR jalkautettiin 1947. Suuri osa vanhan varuskunnan alueesta on nyt siviilikäytössä. Rakuunamäen osayleiskaavassa kaikki keskeiset rakennukset on suojeltu. |
| Lähteet |
| Lappeenrannan keskustan osayleiskaava. Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. Tmi Lauri Putkonen, Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy 17.12.2013
Lappeenrannan karttapalvelu https://kartta.lappeenranta.fi/ims/ |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| valtakunnallisesti merkittävä |
| Suojelutilanne |
| Asemakaava (LEIRI 405-2584, 16.06.2020):
K-10 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Alueelle voidaan sijoittaa myös majoitus-, ravintola-, museo- ja kokoontumistiloja. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. sr-23 Suojeltava rakennus. Rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka turmelevat julkisivun, vesikaton tai sisätilojen rakennustaiteellista tai historiallista arvoa. Rakennuksen päätilajakoa ei saa muuttaa. Korjaus- tai muutostöistä on pyydettävä museoviranomaisten lausunto. Korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokas luonne ja ominaispiirteet säilyvät. Erityisesti julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Rakennuslupaan tulee liittää museoviranomaisen hyväksymä rakennushistoriallinen selvitys. Yleiskaava (Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, Rakuunamäen osa-alue 405-Y56, 08.11.2018): P/s-3 Palvelujen ja hallinnon alue, jolla ympäristön ja rakennuskannan erityispiirteet säilytetään. Alueelle saa sijoittaa historiallisesti arvokkaaseen ympäristöön soveltuvia monipuolisia liike- ja palvelutiloja, hallinnon tiloja ja toimitiloja. Alueella on huomioitava rakentamisen sopeuttaminen valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Alueella olevia rakennuksia ei saa purkaa eikä niissä saa tehdä sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka turmelevat julkisivun, vesikaton tai sisätilojen rakennustaiteellista tai historiallista arvoa. Korjausrakentaminen ja muut toimenpiteet tulee sovittaa ympäristöön siten, että aluekokonaisuuden arvot eivät vaarannu. Aluetta suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota jalankulun ja kevyen liikenteen toimivuuteen sekä pysäköinti- ja huoltoliikenteen järjestelyihin. Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. sr-1 (43) Suojeltava rakennus tai rakennusryhmä. Rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai kylä- tai kaupunkikuvan kannalta arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Korjaus- ja muutostyöt sekä käyttötarkoituksen muutokset tulee sovittaa rakennuksen rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokkaisiin tai kyläkuvan kannalta merkittäviin ominaispiirteisiin. Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Numerotunnus viittaa osayleiskaavaselostuksen liitteenä olevan kulttuuriympäristöselvityksen kohdeluetteloon. Maakuntakaava: A TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu- ja työpaikka sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Merkintä sisältää tarvittavat taajamien sisäiset liikenne väylät, ulkoilureitit, kevyen liikenteen väylät, yhdyskuntateknisen huollon alueet, paikalliskeskukset sekä virkistys- ja puistoalueet. ma/kv VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ KULTTUURIHISTORIALLINEN YMPÄRISTÖ / KOHDE Merkinnällä osoitetaan kulttuurihistoriallisen ympäristön vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt. Merkinnän osoittamilla osa-alueilla ei ole metsänhoidollisia rajoituksia, mutta osa-alueille sijoittuvat taajamien läheiset sekä maisemallisesti tärkeät metsäalueet tulisi käsitellä alueen kulttuuriarvot säilyttäen. Alueilla, joilla on osa-aluemerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| kerhotilat kokoustilat Puolustusvoimat ravintolat |
| Teema-artikkelit |
| Inventointihankkeet |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| 2017 Rakuunamäen inventointi |
| 9999 vanhat inventoinnit |
| × | ||
| < |
|
> |