 Hae alueita ja kohteita |
| Hae teema-artikkeleita |
| Sisällysluettelo |
| Karttahaku |
|
Lappeenranta  Väinö Valveen katu 2, ent. oikeustalo (rak 4) |
| anna palautetta kohteen tiedoista |
|
|
| 405-5-59-3 Väinö Valveenkatu 2, 53900 Lappeenranta |
| Rakennukset |
| Kuvaus |
| Varuskunnan pääalueella sijaitsevat sotilaskasarmit, artelli, kanslia ja varusvarasto sekä päävartio, aliupseeriasunnot ja verstas-asuinrakennus kuuluvat kasarmialueelle ensimmäisessä vaiheessa, 1890-luvun alussa, rakennettuihin rakennuksiin. Venäläiskaudella aluetta tiivistettiin ja puiset ulkorakennukset saivat väistyä Mannerheiminkadun varrelle pystytettyjen tiilirakennusten tieltä.
Inventoinnin aikaan (2018) oli puolustushallinnon (ml. maasotakoulu ja rakennuslaitos) käytössä edelleen yksi suomalaiskauden sotilaskasarmi ja kaksi venäläiskaudella rakennettua kasarmirakennusta. Kasarmialueen rakennukset on sijoitettu geometriseen sommitelmaan, neliöpihojen ympärille tai suoriin riveihin. Osa-alueella on säilynyt koko alueen kannalta tärkein sommitelma alkuperäisessä muodossaan. Se käsittää riviin rakennetut kolme samanlaista 2–3-kerroksista sotilaskasarmia, niiden päissä olevat pienet aukiot sekä keskimmäisen sotilaskasarmin ja keskusaukion välillä sijaitsevan puisen ruokalarakennuksen (sotilaskoti). Artellin kanssa samalla NW–SE -linjalla sijaitsi ennen myös suuri maneesi aukion pohjoisreunalla sekä suora kulkureitti Sairaalanmäelle. Rakuunamäen rakennukset ovat nimensä mukaisesti mäellä, mutta kookkaiden tiilikasarmien vaikutus ympäröivässä kaupunkimaisemassa jää vaatimattomaksi. Kasarmirakennusten piha-alueet ja ympäröivät kadut on asfaltoitu. Kasarmikatu kanslian ja varushuoneen edustalla on hiekkapintainen. Sotilaskasarmien itäpäässä sijaitsevaa hiekkapintaista päävartiokenttää reunustaa kapea nurmialue. Se, samoin kuin ryhmän länsipäässä oleva asfaltoitu aukio toimivat nykyään pysäköintialueina. Ulkotiloja, kuten aukioita ja sisäpihoja, jäsentävät selkeärajaiset nurmialueet, joita on myös kapeina kaistaleina rakennusten ympärillä. Lehmus- ja vaahterarivistöt sekä -kujanteet ovat nykyiselle kasarmialueelle tunnusomaisia. Alueen eteläosassa sijaitsevan Vilho Nenosen puistossa on vaahteroiden lisäksi jalokuusia, poppeleita ja hopeapajuja. Pensasistutuksia on ollut niukasti näihin päivään saakka, mutta nyt rakennusten yksityiskäytön myötä runsastunut pihakasvillisuus alkaa vaikuttaa alueen yleisilmeeseen. Viheralueita on kunnostettu 1998 valmistuneen maisemasuunnitelman pohjalta. |
| Historia |
| Kolmas Sebastian Gripenbergin vuosina 1889-1893 suunnittelemista suurista miehistökasarmeista. Rakennuksen ullakolle tehtiin lisätiloja vuonna 1958. Muutos oikeustaloksi valmistui vuonna 1996 Arkkitehtisuunnittelu Oy:n Vesa Juolan suunnitelmien mukaisesti. |
| Lähteet |
| Lappeenrannan kaupunki. LAPPEENRANNAN RAKUUNAMÄEN RAKENNUSINVENTOINTI 2017. RAPORTTI 1.12.2017, täydennetty 16.2.2018 Selvitystyö Ahola, FM Teija Ahola
Lappeenrannan karttapalvelu https://kartta.lappeenranta.fi/ims/ |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| valtakunnallisesti merkittävä |
| Suojelutilanne |
| Asemakaava (LEIRI 405-2584, 16.06.2020):
K-11 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Alueelle voidaan sijoittaa myös asuin-, majoitus- ja ravintolatiloja, päiväkoti sekä vanhusten palveluja. Asumisen osuus saa olla korkeintaan 30 % kerrosalasta. sr-19 Suojeltava rakennus. Rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti, historiallisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Erityisesti julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Palauttavat korjaukset ja muutokset ovat mahdollisia. Alkuperäiset pilari- ja välipohjarakenteet tulee säilyttää. Rakennuksen aukotuksen pääperiaatteita ei saa muuttaa. Jos rakennus muutetaan asuinkäyttöön, voidaan rakennuksen ikkuna-aukkoja vähäisesti laajentaa korkeussuunnassa julkisivun symmetria ja jäsentely säilyttäen. Rakennuksen etelän puoleiselle kattopinnalle ei saa rakentaa kattopinnasta ulkonevia ikkunoita tai muita rakennelmia. Rakennuksessa tehtävistä korjaus- ja muutostöistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Rakennuslupaan tulee liittää museoviranomaisen hyväksymä rakennushistoriallinen selvitys. Yleiskaava (Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, Rakuunamäen osa-alue 405-Y56, 08.11.2018): P/s-3 Palvelujen ja hallinnon alue, jolla ympäristön ja rakennuskannan erityispiirteet säilytetään. Alueelle saa sijoittaa historiallisesti arvokkaaseen ympäristöön soveltuvia monipuolisia liike- ja palvelutiloja, hallinnon tiloja ja toimitiloja. Alueella on huomioitava rakentamisen sopeuttaminen valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Alueella olevia rakennuksia ei saa purkaa eikä niissä saa tehdä sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka turmelevat julkisivun, vesikaton tai sisätilojen rakennustaiteellista tai historiallista arvoa. Korjausrakentaminen ja muut toimenpiteet tulee sovittaa ympäristöön siten, että aluekokonaisuuden arvot eivät vaarannu. Aluetta suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota jalankulun ja kevyen liikenteen toimivuuteen sekä pysäköinti- ja huoltoliikenteen järjestelyihin. Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. sr-1 (4) Suojeltava rakennus tai rakennusryhmä. Rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai kylä- tai kaupunkikuvan kannalta arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Korjaus- ja muutostyöt sekä käyttötarkoituksen muutokset tulee sovittaa rakennuksen rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokkaisiin tai kyläkuvan kannalta merkittäviin ominaispiirteisiin. Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Numerotunnus viittaa osayleiskaavaselostuksen liitteenä olevan kulttuuriympäristöselvityksen kohdeluetteloon. Maakuntakaava: A TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu- ja työpaikka sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Merkintä sisältää tarvittavat taajamien sisäiset liikenne väylät, ulkoilureitit, kevyen liikenteen väylät, yhdyskuntateknisen huollon alueet, paikalliskeskukset sekä virkistys- ja puistoalueet. ma/kv VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ KULTTUURIHISTORIALLINEN YMPÄRISTÖ / KOHDE Merkinnällä osoitetaan kulttuurihistoriallisen ympäristön vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt. Merkinnän osoittamilla osa-alueilla ei ole metsänhoidollisia rajoituksia, mutta osa-alueille sijoittuvat taajamien läheiset sekä maisemallisesti tärkeät metsäalueet tulisi käsitellä alueen kulttuuriarvot säilyttäen. Alueilla, joilla on osa-aluemerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| asuinkasarmit kasarmit Puolustusvoimat tiilirakennukset toimistorakennukset |
| Teema-artikkelit |
| Inventointihankkeet |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| 2017 Lappeenrannan Rakuunamäen rakennusinventointi 2017 |
| 9999 vanhat inventoinnit |
| × | ||
| < |
|
> |