 Hae alueita ja kohteita |
| Hae teema-artikkeleita |
| Sisällysluettelo |
| Karttahaku |
|
Lappeenranta  Raastuvankatu 7 (Raatihuone) |
| anna palautetta kohteen tiedoista |
|
|
| 405-2-8-3 Raastuvankatu 7, 53100 Lappeenranta |
| Rakennukset |
| Kuvaus |
| Lappeenranta sai vähävaraisuutensa takia poikkeusluvan rakentaa raatihuoneensa puusta. Rakennus valmistui vuonna 1829 maanmittari J.W. Palmrothin suunnitelmien mukaan ja on vanhin Suomen puisista raatihuoneista. Raatihuonetta korotettiin 1845 ja ulkovuoraus uusittiin sekä rakennettiin kellotorni sekä siipirakennus. Raatihuonetta on kunnostettu 1885 (Waldemar Backmansson), 1897-1900 (Ivar Aminoff, Pekka Roiha), 1924 pylväshallin purkaminen, 1928 valtuustosalin muutos (Juhani Vikstedt), 1940 pommivaurioiden korjaus, (J. Vikstedt). Viimeisin korjaus on vuosilta 1987-1991 arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojalan suunnitelmien mukaan. Raastuvankadun puoleinen siipi valmistui 1845, se yhdistettiin Raastuvan-kadulla olleeseen 1830-luvun rakennukseen vuonna 1897. |
| Historia |
| Vierailtuaan Lappeenrannassa elokuussa 1827 maaherran ja prokuraattorin kanssa kenraalikuvernööri Zakrewski määräsi uuden kaupungintalon rakennettavaksi, koska raastuvanoikeuden kokoushuone Linnoituksessa oli viheliäisessä kunnossa.
Kaupunki osti tontin C. Fr. Savanderilta, joka oli jo 1826 tarjonnut sitä uuden kauppatorin paikaksi. Osa tontista jätettiinkin toriksi, nykyiseksi puistoksi se muutettiin 1895. Köyhyytensä takia Lappeenrata sai senaatilta poikkeusluvan rakentaa raatihuoneensa puusta, vaikka vuonna 1811 annetun asetuksen mukaan kaikki julkiset rakennukset tuli rakentaa kivestä (puisia raatihuoneita on säilynyt lisäksi vain Kajaanissa ja Pietarsaaressa, ja ne ovat Lappeenrannan raatihuonetta nuorempia). Suunnitelmia tehtiin hyvin nopeasti yhdistelemällä erilaisia aineksia; fasadit saatiin vuonna 1807 vahvistetusta venäläisestä mallikirjasta (Sobranie fasadov). Piirustukset laati komissionimaanmittari J.W. Palmroth vuonna 1828. Rakennus valmistui vuonna 1829 ja se vuorattiin 1934. Rakennustyön urakoi Savander, joka mahdollisesti otti osaa suunnitteluunkin. Raatihuone oli vaatimaton keltaiseksi maalattu rakennus, jossa hallintotilojen lisäksi oli mm. kaksiosainen vankilahuone. Raatihuoneen ulkoasu on vuodelta 1845, jolloin rakennusta korotettiin kolmella kyynärällä ja vuoraus uusittiin. Samalla rakennettiin kellotorni, jossa on jo hajoavan klassismin piirteitä: kölikaavinen, uusgoottilainen ikkunakehys. Lähinnä tällä (sekä mezzanina-ikkunoiden) perusteella on ehdotettu muutoksen suunnittelijaksi mm. A. F. Granstedia ja Carl Leszigia. Ilmajokelaisen Juhana Ala-Könnin valmistama tornikello tilattiin 1847, nykyisin sen koneisto on museossa. Vuonna 1845 valmistui myös Raastuvankadun puoleinen siipi, joka vuosisadan lopulla (1897) yhdistettiin pidemmällä Raastuvankadulla olleeseen vuosina 1826 ja 1830 rakennettuun ja 1930-luvulla jatkettuun rakennukseen. Vanhan raatihuoneen ja sen siiven pihakulmauksessa on kahden huoneen lisärakennus. |
| Lähteet |
| Kirjalliset:
Muutoksia Lappeenrannan maistraatin arkistossa v:lta 1897, 1899, 1926 ja?. Palovakuutusasiakirjat n:ot 513, 5724 ja 47006/1, Tarnon arkistossa. Liisa Castren: Lappeenrannan kaupungin historia 1812-1918. -Pekka Kärjen inventointi vuonna 1963 II ja III kaupunginosat Lappeenrannan kaupunki Kaupunkisuunnittelutoimisto Yleiskaavaosasto Julkaisu C4/1984, s. 24 Putkonen, Lauri, Lappeenranta kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset ja alueet, Etelä-Karjalan museon julkaisut n:o 3 Etelä-Karjalan rakennuskulttuuri, Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet ja kulttuurimaisemat, Etelä-Karjalan seutukaavaliiton julkaisu 4-87, s.51 Lappeenrannan karttapalvelu https://kartta.lappeenranta.fi/ims/ |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| valtakunnallisesti merkittävä |
| Suojelutilanne |
| Asemakaava (405-2675, 29.01.2021):
Y-3 Yleisten rakennusten ja toimitilarakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa kokoontumis- ja edustustiloja sekä liike- ja toimistotilaa. sr-23 Suojeltava rakennus. Rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka turmelevat julkisivun, vesikaton tai sisätilojen rakennustaiteellista tai historiallista arvoa. Rakennuksen päätilajakoa ei saa muuttaa. Korjaus- tai muutostöistä on pyydettävä museoviranomaisten lausunto. Korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokas luonne ja ominaispiirteet säilyvät. Erityisesti julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Rakennuslupaan tulee liittää museoviranomaisen hyväksymä rakennushistoriallinen selvitys. (raatihuone) sr-26 Suojeltava rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti, historiallisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Erityisesti julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Rakennuksessa tehtävistä korjaus- ja muutostöistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. (siipiosa) Yleiskaava (KESKUSTAAJAMAN OYK 2030 keskusta-alue 405-Y49, 17.08.2018): C-2 Keskustatoimintojen alue, jolla kaupalliset ja julkiset palvelut sekä kulttuuripalvelut painottuvat. Alueelle saa sijoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu- ja myymälätiloja. Aluetta suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota julkisen liikenteen, jalankulun ja pyöräilyn toimivuuteen sekä pysäköinti- ja huoltoliikenteen järjestelyihin. Suunnittelussa tulee pyrkiä eheyttämään kaupunkikuvaa. Kaupunkikuvallisesti merkittävät ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset tulee ottaa erityisesti huomioon uudisrakentamisen suunnittelussa. Tavoiteltava rakentamisen tehokkuus vaihtelee välillä e=1,5 ja e=2,5. sr-1 (4) Suojeltava rakennus tai rakennusryhmä. Rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai kylä- tai kaupunkikuvan kannalta arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Korjaus- ja muutostyöt sekä käyttötarkoituksen muutokset tulee sovittaa rakennuksen rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokkaisiin tai kyläkuvan kannalta merkittäviin ominaispiirteisiin. Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Numerotunnus viittaa osayleiskaavaselostuksen liitteenä olevan kulttuuriympäristöselvityksen kohdeluetteloon. Maakuntakaava: C KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE Merkinnällä osoitetaan keskustahakuisten kaupan, palvelujen, hallinnon, asumisen ja muiden toimintojen yleispiirteinen sijainti. Keskustatoimintojen alue sisältää tarvittavat liikennealueet, puistot sekä viheralueet ja -vyöhykkeet. ma/kv VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ KULTTUURIHISTORIALLINEN YMPÄRISTÖ / KOHDE Merkinnällä osoitetaan kulttuurihistoriallisen ympäristön vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt. Merkinnän osoittamilla osa-alueilla ei ole metsänhoidollisia rajoituksia, mutta osa-alueille sijoittuvat taajamien läheiset sekä maisemallisesti tärkeät metsäalueet tulisi käsitellä alueen kulttuuriarvot säilyttäen. Alueilla, joilla on osa-aluemerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. Kuuluu valtioneuvoston RKY1993 luetteloon (id 19812), jonka mukaan rakennus on huomioitava kaikessa maankäytön suunnittelussa sekä Museoviraston VAT2004 ehdotukseen (id 19765). |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| hallintorakennukset raatihuoneet |
| Teema-artikkelit |
| Inventointihankkeet |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| 9999 vanhat inventoinnit |
| × | ||
| < |
|
> |