kuvituskuva
Paluu etusivulle      Tietoa Kaavelista

Etelä-Karjalan kulttuuriperintötietokanta Kaaveli.fi

näytä/piilota  Hae alueita ja kohteita
 
  
  
 
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
 
 
näytä/piilota  Hae teema-artikkeleita
 
  
  
  
  
 
 
 
 
Sisällysluettelo
 
Karttahaku
Taipalsaari Parikkala Ruokolahti Lemi Rautjärvi Lappeenranta Savitaipale Luumäki Imatra
 
Lappeenranta  Kauppakatu 25 (Tasihinin talo)
anna palautetta kohteen tiedoista
Kuva:  (Katariina Kajo 10.05.2005)  Kuva: Koillisesta kuvattuna. (Katri Nousiainen 23.6.2015)  Kuva: Pohjoissivu. (Katri Nousiainen 23.6.2015)  Kuva: Sisäpiha eli eteläinen sivu. (Katri Nousiainen 23.6.2015) 
405-2-2-9 Kauppakatu 25, 53100 Lappeenranta
 
Rakennukset
 
Kuvaus
Empiretyylinen päärakennus valmistui 1828, pienempi puotirakennus 1824. Puotirakennuksen ikkunoita laajennettiin 1898, jolloin rakennus sai ilmeisesti uuden vuorauksen. Piharakennus on vuodelta 1817 ja makasiini 1830. Tasihinin talo entisöitiin vuosina 2005-2007 galleria- ja kauppa- ja harrastustiloiksi.
 
Historia
Talo on ollut aina tämän vuosisadan alkupuolelle saakka venäläisten, mutta suomalaistuneiden kauppiaiden hallussa ja kaikki ovat harjoittaneet suurimittaista kauppaa. Päärakennus on ilmeisesti Kuffischinoffien suvun rakentama. Tontilla on ollut yhteensä kahdeksan rakennusta, joista enää neljä on pystyssä. Kaikki rakennukset on rakennettu vuosien 1817 ja 1834 välisenä aikana, siis viimeistään Kuffschinoffien aikana. Päärakennus v:lta 1828 on vinkkelimäinen yksikeroksinen hirsirakennus ja se sijaitsee tontin koillisnurkassa. Sen ja 1824 rakennetun tontin kaakkoiskulmassa sijaitsevan puotirakennuksen (2) välissä oli paneloitu ja vihreäksi maalattu puomeilla varustettu portti, joka oli ainoa sisäänkäynti aidalla ympäröidylle tontille. Puotirakennuksen länsipuolella, kapean solan toisella puolella on itä-länsi-suuntainen piha-asuinrakennus (3), jossa oli myös leivintupa; tämä rakennus rakennettiin 1817. Tämän läsipuolella pääty vasten päätyä on makasiinirakennus(4), joka rakennettin 1830. Osittain tämän länsipuolella osittain pohjois-etelä - suuntaisena pitkin tontin läsisivua oli hirsinen liiteri- ja leivintuparakennus (5), joka rakennettiin 1830. Sen itäpuolella, keskellä pihaa, 1840-luvulla tontin pohjoissivulle siirrettynä, oli 1832 rakennettu talli-navettarakennus (6). Tämän alkuperäisen tontin pohjoispuolella, tontin pohjoissivulla oli 1834 rakennettu sauna (7). Saunan itäpuolelle 1847 tai 1848 siirrettynä, alunperin pohjois-etelä suuntaisena keskellä pihaa sijainnut makasiinirakennus (8) oli rakennettu vuonna 1824. Viimeksi mainitun ja päärakennuksen välissä tontin pohjoissivulla oli vielä pienen pieni rakennus (9), jonka käyttötarkoituksesta ei vakuutuskirjassa mainita mitään, mutta joka lienee ollut kellari, joka talvisodan aikana pommitettiin hajalle. Koko piha on kivetetty mukulakivillä, mutta kivetys on kylläkin rakennuksia nuorempi. Puutarhaa ei tontilla alunperin ollut, mutta mainitun kellari edessä kylläkin kasvoi muutamia jaloja lehtipuita.
 
Lähteet
-Palovakuutusasiakirja n:o 1946 v:lta 1842.
-Muutospiirroksia nykyiseen pohjaan ja fasadiin, Lappeenrannan maistraatin arkistossa, v:lta 1908, 1924 ja 1932.
-Pekka Kärjen inventointi vuonna 1963 II jaIII kaupungin osat.

Lappeenrannan merkittävät rakennukset. Yleiskaavaosasto C4/1984,s.23

Putkonen, Lauri, Lappeenranta, kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset ja alueet, Etelä- Karjalan museon julkaisut n:o 3, s.14

Etelä-Karjalan rakennuskulttuuri, Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet ja kulttuurimaisemat, Etelä-Karjalan seutukaavaliiton julkaisu 4-87, s.51

Lappeenrannan karttapalvelu
https://kartta.lappeenranta.fi/ims/
 
Kulttuurihistoriallinen merkittävyys
valtakunnallisesti merkittävä
 
Suojelutilanne
Asemakaava (405-2294, 15.01.2008):
P Palvelurakennusten korttelialue.
/s-11 Alue, jolla ympäristö säilytetään.
Kunnostus- ja muutostöiden yhteydessä alue on rakennettava sen kulttuurihistorialliset arvot säilyttävällä ja historialliset ominaispiirteet palauttavalla tavalla.
sr-1 Suojeltava rakennus.
Rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokas rakennus. MRL 57 :n nojalla määrätään, että rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka turmelevat julkisivun, vesikaton tai sisätilojen rakennustaiteellista tai historiallista arvoa. Merkittävistä korjaus- ja muutostöistä on pyydettävä museoviranomaisten lausunto.
Korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokas luonne ja ominaispiirteet säilyvät. Erityisesti julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. (talo, puoti- ja asuinrakennus)
sr-2 Suojeltava rakennus.
Rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus. MRL 57 :n nojalla määrätään, että rakennusta ei saa purkaa ilman ympäristö- ja rakennuslautakunnan lupaa. Purkuluvasta on pyydettävä museoviranomaisten lausunto.
Purkuluvan saa myöntää vain, jos rakennuksen purkamiseen on pakottava syy.
Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Erityisesti julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja.(makasiinirakennus)

Yleiskaava (KESKUSTAAJAMAN OYK 2030 keskusta-alue 405-Y49, 17.08.2018):
C-3 Keskustatoimintojen alue, jolla asuminen ja palvelut painottuvat.
Alueelle saa sijoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu- ja myymälätiloja. Aluetta suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota julkisen liikenteen, jalankulun ja pyöräilyn toimivuuteen sekä pysäköinti- ja huoltoliikenteen järjestelyihin.
Suunnittelussa tulee pyrkiä eheyttämään kaupunkikuvaa. Kaupunkikuvallisesti merkittävät ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset tulee ottaa erityisesti huomioon uudisrakentamisen suunnittelussa. Tavoiteltava rakentamisen tehokkuus vaihtelee välillä e=0,5 ja e=2.
sr-1 (5) Suojeltava rakennus tai rakennusryhmä.
Rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai kylä- tai kaupunkikuvan kannalta arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Korjaus- ja muutostyöt sekä käyttötarkoituksen muutokset tulee sovittaa rakennuksen rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokkaisiin tai kyläkuvan kannalta merkittäviin ominaispiirteisiin. Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Numerotunnus viittaa osayleiskaavaselostuksen liitteenä olevan kulttuuriympäristöselvityksen kohdeluetteloon.

Maakuntakaava:
C KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE
Merkinnällä osoitetaan keskustahakuisten kaupan, palvelujen, hallinnon, asumisen ja muiden toimintojen yleispiirteinen sijainti. Keskustatoimintojen alue sisältää tarvittavat liikennealueet, puistot sekä viheralueet ja -vyöhykkeet.
ma/kv VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ KULTTUURIHISTORIALLINEN YMPÄRISTÖ / KOHDE
Merkinnällä osoitetaan kulttuurihistoriallisen ympäristön vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt. Merkinnän osoittamilla osa-alueilla ei ole metsänhoidollisia rajoituksia, mutta osa-alueille sijoittuvat taajamien läheiset sekä maisemallisesti tärkeät metsäalueet tulisi käsitellä alueen kulttuuriarvot säilyttäen. Alueilla, joilla on osa-aluemerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä.
 
Museoalan ontologian käsitteet
asuinrakennukset  kaupparakennukset  kulttuurirakennukset  liikerakennukset  makasiinit (varastorakennukset) 
 
Teema-artikkelit
 
Inventointihankkeet
2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke
9999 vanhat inventoinnit