 Hae alueita ja kohteita |
| Hae teema-artikkeleita |
| Sisällysluettelo |
| Karttahaku |
|
Imatra  Elektrokemiallisen tehtaan konttori ja asuinalue |
| anna palautetta alueen tiedoista |
|
|
| Kuvaus |
| Tehtaan konttori sijaitsee Pietarintien länsipuolella. Punainen klassistinen tiilirakennus on valmistunut 1920-luvun lopulta.
Rakennuksen päädyssä on pyöreä kuvioitu betonilaatta, jossa teksti: Finska Elektrokem. A.B Imatra. Konttorin pohjoispuolella on neljä puurunkoista asuinrakennusta, jotka on rakennettu tehtaan toimihenkilöille. Mäen päällä muista erillään on iso, ilmeisesti tehtaan johtoon kuuluvan henkilön asuinrakennus. Kolme pienempää asuinrakennusta sijaitsevat rinteessä. Asuinrakennuksissa on 1920-luvun klassismin tyylipiirteitä, kuten ison talon päätyjen kissapenkit ja vintin pyöreät ikkunat. Pitkään autiona olleessa talossa on säilynyt 6-ruutuiset ikkunat. Muissa rakennuksissa ikkunoita on myöhemmin uusittu ja yksi rakennuksista on hiljattain laajennettu ja peruskorjattu kokonaan. |
| Historia |
| Finska Elektrokemiska Ab toimi vuosina 1898 - 1967. Yhtiön nimi oli vuodesta 1938 Elektrokemiallinen Oy - Elektrokemiska Ab. Kotipaikkana oli Ruokolahti, kunnes Imatran kunta perustettiin vuonna 1948.
Yhtiö valmisti sähkökemiallisesti ainoana tuotteenaan hiilihapotettua kaliumkloraattia (klorihappoista kalia, KClO3), jota on/oli yhtenä ainesosana tulitikkujen päässä, räjähdysaineissa ja ilotulitteissa. Tulitikuissa aineen tarkoitus oli edistää tikun päässä olevan rikin syttymistä, kun tikkua raapaistiin kitkapintaa vastaan. Pienemmässä määrin kaliumkloraattia käytettiin myös lääketieteellisesti. Vuonna 1946 yhtiö ilmoitti valmistavansa mm. kloraattiprikettejä sekä lannoitteita ja rikkaruohontorjunta-ainetta. Valmistus tapahtui Ab Tornatorin Tainionkosken tehtaiden 1899 valmistuneessa suuressa rakennuksessa, jonka Elektrokemiallinen vuokrasi vuoteen 1931. 1929 yhtiö rakensi uuden tehtaan Imatran aseman läheisyyteen ja osti sähkönsä Imatran vesivoimalaitokselta. Viimeistään 1958 Elektrokemiallinen Oy lopetti oman liiketoimintansa ja vuokrasi (myyty 1962) tuotantolaitoksensa sisaryhtiölleen Oy Savolle, joka jatkoi kaliumkloraatin tuotantoa Imatralla 1960-luvun alkuun asti. |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| paikallisesti merkittävä |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| tehtaankonttorit teollisuusyhdyskunnat työväen asuinrakennukset |
| Teema-artikkelit |
| Alueeseen liitetyt kohteet |
| Konttorirakennus (Elektrokemiallinen tehdas) |
| Inventointihankkeet |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| 2023 Imatran yleiskaavainventointi |
| × | ||
| < |
|
> |