| Kuvaus |
Kirjatien alue eli niin sanottu mökkikylä käsitti sekä työläisten rakentamia
asuintaloja että liiketaloja ja kunnallisia palveluita. Ensimmäiset mökit on ilmeisesti rakennettu jo ennen vuotta 1910, pääosa taloista on 1920- ja -30-luvuilta. Rakennuskantaa leimasi monenkirjavuus. Talot olivat malliltaan harja- tai mansardikattoisia ja niihin on käytetty hirren ohella sahalta saatua jätepuuta. 1930-luvun loppuun mennessä kylä käsitti yli 50 pientä taloa tai liikehuoneistoa. Kirjatien alue ja Honkalahti olivat ennen sotia Joutsenon vilkkainta taajama-aluetta.
Alue on säilyttänyt ikkunoiden ja julkisivumateriaalien muutoksista huolimatta suhteellisen hyvin työväenasuntoalueille tyypilliset piirteet. Kirjatien katumiljöössä on säilynyt perinteinen tiiviys ja pienipiirteinen mittakaava sekä tapa sijoittaa rakennukset kiinni katulinjaan. |
| |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| maakunnallisesti merkittävä |
| |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| esikaupungit (alueet) sahayhdyskunnat työväen asuinrakennukset |
| |
| Teema-artikkelit |
| |
| Alueeseen liitetyt kohteet |
| Huvitie 7 (Honkalahden työväentalo Toimela) |
| Kirjatie 10 (Hiekkala) |
| Kirjatie 11 (Jussila) |
| Kirjatie 5 (Kulmala) |
| Kirjatie 6 (Suuntala, eli Venäläisen talo) |
| Palotie 1 (Mattila) |
| Saimaantie 64 (Kauppala, Tiilihovi) |
| |
| Inventointihankkeet |
| 2008 Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys 2007-2008. |
| |