| Kuvaus |
Luumäen puinen empirekirkko edustaa Intendentinkonttorin suunnittelua. Kirkko muodostaa maisemallisen kiinnekohdan näkyen laajalle yli ympäröivän viljelymaiseman.
Luumäen kirkko sijaitsee mäen harjanteella tovin matkaa Taavetista itään. Sisäviisteisessä ristikirkossa on ristikeskuksesta kahdeksankulmaisen sileän attikaosan yläpuolella kohoava, pieneen lanterniiniin päättyvä kupoli. Kirkkosalissa ristikeskusta hallitsevan kupolin attikaosa on poikkeuksellisen korkea. Mielenkiintoinen yksityiskohta on kattolistojen alapuolella niin ulko- kuin sisätilassa kulkeva uusgoottilainen neliapila- tai vinoristikuvioinen vyöhyke.
Kirkon 25-äänikertaiset urut vuodelta 1908 (Bror Axel Thulé) kuuluvat harvoihin koneistoltaan ja dispositioltaan muuttumattomina säilyneisiin urkuihin maassamme.
Kiviaita rajaa kirkon ympärille pyöreän puistikon. Tie kirkonmäelle nousee hautausmaiden välistä. Ns. Saksalan hautausmaalla kirkkoaukion laidassa on sankarihaudat. Alueella on myös sijainnut seurakunnan ensimmäinen kirkko. Sen vieressä olevalla, ns. vanhalla hautausmaalla, on seurakunnan edeltäneen kirkon paikka, presidentti P.E. Svinhufvudin hauta ja vuoden 1918 sisällissodan leijona-aiheinen muistomerkki. |
| |
| Historia |
Luumäki perustettiin Lappeen kappeliksi 1630-luvulla ja itsenäiseksi seurakunnaksi 1642. Nykyistä edellinen, 1700-luvun alkupuolella rakennettu kirkko ja 1781 rakennettu kellotapuli tuhoutuivat tulipalossa 1839.
Seurakunta oli hankkinut piirustukset uutta kirkkoa varten jo 1831, koska 1730-luvun alussa rakennettu kirkko oli osoittautunut pieneksi ja huonokuntoiseksi. Intendentinkonttorin konduktööri Anders Fredrik Granstedtin laatima piirustus valmistui ja vahvistettiin 1833. Se noudattaa tarkoin arkkitehti C.L. Engelin 1824 piirtämää Alajärven kirkkoa. Rakentamispäätös viivästyi uuden kirkon paikasta syntyneen riitelyn takia pitkäksi aikaa. Kirkon sijoituspaikaksi oli ehdolla edellisen kirkon paikka sekä Taavetti. Vasta seurakunnan käytössä olleen kirkon ja tapulin tuhouduttua salaman iskusta aloitettiin uuden kirkon rakentaminen 1843. Kirkko vihittiin käyttöön syyskuussa 1845. Kellotapuli valmistui 1876.
Kirkon nykyasu ulko- ja sisälaudoituksineen on 1911 tehdystä, arkkitehti Ilmari Launiksen suunnittelemasta korjauksesta. Sakariston päällä alttarilaitteen takana ollut lehteri laudoitettiin umpeen. Kirkkoa korjattiin 1971 arkkitehti Ensio Louhiluodon johdolla. |
| |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| valtakunnallisesti merkittävä |
| |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| kirkkomaat |
| |
| Teema-artikkelit |
| |
| Alueeseen liitetyt kohteet |
| |
| Inventointihankkeet |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| 2010 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt RKY |
| |