| Kuvaus |
Imatra ja Lauritsala ovat Vuoksen vesistön ja Saimaan kanavan vaikutuspiiriin, kuljetusyhteyksien ja puutavaran saannin kannalta edulliseen paikkaan 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa syntyneen puunjalostuksen suuryritysten ensimmäiset keskittymät. Tornatorin tehdas Tainionkoskella aloitti Imatran seudun teollistumiskehityksen ja se on osa Suomen teollistumisen ja elinkeinorakenteen muutoshistoriaa.
Vuoksen varrelle Tornansaarelle perustetun tehtaan puuhiomo ja lankarullatehdas sekä paperitehdas aloittivat toimintansa 1890-luvulla. Alueen vanhimmat tuotantorakennukset ovat tehtaan perustamisajalta. Rullatehdas sijaitsee saaren pohjoisosassa ja paperitehtaan säilyneet rakennukset eteläosassa. Tainionkosken voimalaitos on rakennettu 1947-51 ja sen on suunnitellut Antero Pernaja. Aumakattoinen virkailijakerho on alunperin arkkitehti Selim Savoniuksen suunnittelema Tornator-tehtaitten ruokala vuodelta 1914. Alkuaan kolmikerroksisen ruokalan alin kerros on muuttunut kellaritiloiksi paikalle kuljetetun maan vuoksi.
Vuoksen itärannalla vastapäätä Tornansaarta on Neitsytniemen kartano, jonka kertaustyylinen päärakennus vuodelta 1900 on Edvard von Nottbeckin rakennuttama ja arkkitehti K.A. Wreden suunnittelema.
Tornatorin työväestön asuma-alueen, Niskalammen, ensimmäinen vaihe on 1910-luvulta, jolloin Viktor Einolan suunnittelemat talot valmistuivat. Aluetta on rakennettu ruutuasemakaavan mukaisesti seuraavilla vuosikymmenillä niin, että eri vuosikymmenten rakennustyypit muodostavat omat ryhmänsä. Vaikka Niskalammelta on 1950-1970 -luvuilla purettu suuri joukko rakennuksia, se muodostaa edelleen hyvän ja yhtenäisen kokonaisuuden. |
| |
| Historia |
Imatran seudun teollistuminen pääsi vauhtiin ja Vuoksen koskien vesivoimaa alettiin hyödyntää suurteollisuudessa, kun alueen kuljetusyhteydet paranivat rautatien valmistumisen myötä 1890-luvulla. Ensimmäisiä teollisuusyrityksiä alueella oli Aktiebolaget Tornator, Tainionkosken entinen paperi- ja lankarullatehtaan perustajayhtiö. Tornatorin alkuna oli 1888 toimintansa käynnistänyt Lahden rullatehdas. Yhtiö osti maata Niska- ja Tainionkosken länsirannalta 1895, puuhiomo ja paperitehdas käynnistettiin 1897 ja lankarullatehtaan toiminta alkoi seuraavana vuonna. Yhtiö rakensi työväelleen Ritikanrantaan 1890-luvulla asuinrakennuksia, joista jäljellä olevissa avattiin teollisuustyöväen asuntomuseo 1975.
Tornatorin tehdas oli 1910-luvulla maamme suurin ruskean paperin tuottaja ja myös lankarullien valmistajana Suomen suurimpia. Yhtiö oli ostanut 1914 Neitsytniemen Tainionkosken koskioikeuksineen, jonka jälkeen sen hallussa oli Tainionkosken ja Niskakosken kosket kokonaisuudessaan. Toimintaa oli laajennettu sellun valmistukseen. Toiminnassa tapahtui huomattava muutos 1918 kun Suomen valtiosta tuli yhtiön suurin osakkeenomistaja. 1932-1933 osake-enemmistö siirtyi Enso-Gutzeit Oy:lle, johon yhtiö fuusioitiin 1942.
Teollinen toiminta on päättynyt Tornansaarella kokonaan. Rullatehdas lopetettiin kannattamattomana 1946, sulfiittisellutehdas pysäytettiin 1962 ja paperitehdas kolme vuotta myöhemmin. Tainionkosken länsirannalla sijainneen sulfiittisellutehtaan rakennukset on purettu kalanterisalirakennusta lukuun ottamatta. |
| |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| valtakunnallisesti merkittävä |
| |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| teollisuusympäristö |
| |
| Teema-artikkelit |
| |
| Alueeseen liitetyt kohteet |
| Neitsytniemen kartano |
| Niskalammen kaupparakennus |
| Stora Enson entinen metsäosaston konttorirakennus |
| Virkailijakerho / Tornator-tehtaitten ruokala |
| |
| Inventointihankkeet |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| 2023 Imatran eräiden RKY-alueiden rakennusten lisäinventointi |
| 2010 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt RKY |
| 1987 Etelä-Karjalan rakennuskulttuurin inventointi |
| |
Hae alueita ja kohteita
Tornansaaren teollisuusalue, Neitsytniemen kartano ja Niskalammen asuntoalue