kuvituskuva
Paluu etusivulle      Tietoa Kaavelista

Etelä-Karjalan kulttuuriperintötietokanta Kaaveli.fi

näytä/piilota  Hae alueita ja kohteita
 
  
  
 
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
 
 
näytä/piilota  Hae teema-artikkeleita
 
  
  
  
  
 
 
 
 
Sisällysluettelo
 
Karttahaku
Taipalsaari Parikkala Ruokolahti Lemi Rautjärvi Lappeenranta Savitaipale Luumäki Imatra
 
Imatra  Kaukopään tehtaan asuinalueet/Insinööriniemi
anna palautetta alueen tiedoista
Kuva: Insinööriniementietä kaakkoon päin kuvattuna. Vasemmalla liittymä entisen tenniskentän alueelle. Oikealla Insinööriniementie 28, taustalla Insinööriniementie 20. (Päivi Makkonen 2025)  Kuva: Insinööriniementietä luoteeseen päin kuvattuna. Vasemmalla Insinööriniementie 34, taustalla entinen johtajan asunto. (Päivi Makkonen 2025)  Kuva:  (Pöyry Environment Oy/Matti Veijovuori 2007)  Kuva:  (Pöyry Environment Oy/Matti Veijovuori 2007) 
 
 
Kuvaus
Kaukopään sulfaattiselluloosatehtaan asuinalueet, johdon asuma-alue Insinööriniemi ja tehtaan vieressä oleva työläisten asuntoalue Lättälä, lukeutuvat funktionalistisen kauden merkittäviin asuinympäristöihin.

Enso-Gutzeit Oy:n Kaukopään tehtaan asuinalueet ovat tehtaan perustamisvaiheesta 1934-1936. Ne, samoin kuin tehdasrakennukset, toimistorakennus, paloasema ja porttirakennus, on rakennettu arkkitehti Väinö Vähäkallion kokonaissuunnitelman mukaan.

Lättälän alue on liittynyt välittömästi tehdasalueeseen, mutta kokonaisuudesta on tehdas pääosin purettu. Työväen asuntoalue käsittää 20 yksikerroksista ja kaksi kaksikerroksista kahdenperheen taloa. Puurunkoiset talot ovat vaaleiksi rapattuja ja pulpettikattoisia. Asuinrakennusten lisäksi alueella on ulko- ja huoltorakennuksia. Alue on jaettu kaduilla kolmeen osaan ja rakennukset on ryhmitelty väljästi tonteille.

Tehtaan pohjoispuolella, metsäisellä Saimaan rannalla sijaitsevan Insinööriniemen alueella on neljä kaksikerroksista, vaaleaksi rapattua ja pulpettikattoista asuintaloa. Alueen pohjoispäässä on muita rakennuksia kookkaampi tehtaan johtajan rakennus.
 
Historia
Imatrankosken tuottama vesivoima mahdollisti uusien tehtaiden perustamisen seudulle. Kaukopään tehtaiden rakentamista suunniteltiin jo 1932, mutta pulakausi viivästytti päätöstä. Enso-Gutzeitin selluloosatehdas aloitti Kaukopäässä 1935. Kaukopää oli paperiteollisuuden noususuhdanteen ilmentymä, ja tehtaan rakentaminen oli aikoinaan Suomen suurimpia rakennushankkeita.

Väinö Vähäkallio suunnitteli tehtaan asuntoalueiden, Insinööriniemen ja Lättälän, asemakaavat ja rakennukset. Lättälä valmistui 1936. Insinööriniemen rakentaminen saatiin päätökseen lopullisesti vasta 1950-luvulla.

Kaukopään 1930-luvun tehdaskokonaisuutta laajennettiin 1950-1960 -luvuilla. Pääosa tehdaskokonaisuudesta purettiin 2002-2003. Myös Lättälän pohjoispuolella sijainnut virkailijoiden asuinalue, Pomolanmäki, on purettu.
 
Kulttuurihistoriallinen merkittävyys
valtakunnallisesti merkittävä
 
Museoalan ontologian käsitteet
teollisuusympäristö 
 
Teema-artikkelit
 
Alueeseen liitetyt kohteet
 
Inventointihankkeet
2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke
2010 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt RKY
1994 Imatran rakennusinventointi
1987 Etelä-Karjalan rakennuskulttuurin inventointi