| Kuvaus |
Immolan kasarmialue edustaa 1900-luvun alkupuolen uuden aselajin, lentovoimien, kasarmia yhdessä Utin varuskunnan, Kauhavan ilmasotakoulun ja Luonetjärven kasarmin kanssa. Immolan varuskunta-alue sisältyy kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernismin merkkiteosvalikoimaan eräänä tärkeimmistä Suomen puolustusvoimien 1930-luvun rakennuskohteista.
Suomen puolustusvoimien 1930-luvun edistyksellinen arkkitehtuuri ilmentää halua rakentaa arkkitehtuurilla myös kuvaa dynaamisesta puolustuslaitoksesta ja nykyaikaisesta Suomesta. Aikakauden kansainväliset arkkitehtuurivaikutteet on mukautettu suomalaisiin olosuhteisiin kohteissa, joista mainittakoon sotilassairaala Tilkka, autokomppanian kasarmi ja Santahaminan kadettikoulu Helsingissä sekä Korian sotilaskoti Elimäellä.
Immolan kasarmialue on suunniteltu puolustusministeriössä ilmavoimien lentorykmentille. Nykyisin rajavartiolaitoksen käytössä olevaa, usean arkkitehdin yhteistyönä syntynyttä kokonaisuutta leimaa yhtenäinen, korkeatasoinen funktionalistinen arkkitehtuuri.
1920-1930-luvulla tapahtunut ilmasodankäynnin kehittyminen ja kaavoitusideologian muutos ilmenevät lentoasemien ja kasarmien suunnitteluperiaatteissa. Immolan alueen käyttötarkoituksesta ja puolustuksellisista syistä johtuen rakennukset sijaitsevat kaukana toisistaan. Alue on suunniteltu hierarkkisesti: upseerien ja aliupseerien asuinalueet on erotettu toisistaan. Keskusalueella, pääkadun varrella, ovat päävartio, esikunta, ruokala ja miehistökasarmi. Rakennusten välissä on puustoa. Esikuntarakennus ja kasarmi ovat Aulis Blomstedtin suunnittelemat, ruokala ja upseerien asuintalot Elsi Borgin, huoltorakennukset, aliupseerisauna, esiupseerien asuintalo ja upseerikerho Elis Hyvärisen. |
| |
| Historia |
Puolustusvoimien rakennustoiminta lisääntyi tuntuvasti 1930-luvulla. Aikakauden rakentamistarpeet liittyivät mm. uuteen kertausharjoitusjärjestelmään, moderneihin erikoisaselajeihin (kuten ilmavoimat ja autojoukot), sotilassairaalalaitoksen kehittämiseen, varikkopaikkoihin ja sotatarviketeollisuuteen.
Arkkitehtuurisuunnittelusta huolehti puolustusministeriön teknillisen osaston rakennustoimiston valpas ja vireä suunnittelijakunta. Suunnittelussa hyödynnettiin ennakkoluulottomasti kansainvälisen arkkitehtuurikehityksen uusimpia tuloksia. Modernismi istui hyvin sekä uudentyyppisiin suunnittelutehtäviin että propagandavälineeksi samalla kun pyrittiin kohottamaan puolustusvoimien toimintaympäristöjen ulkoista ilmettä mm. nykyaikaisuutta korostavasti.
Ilmapuolustuksen tarpeisiin perustettiin maailmansotien välisenä aikana ilmasotakoulu Kauhavalle ja seitsemän lentoasemaa, joiden joukossa oli lentoasema nr 6, Immola. Immolan rakentamisen kanssa samaan aikaan suunniteltiin mm. Tampereen ilmailuvarikko ja Kauhavan ilmasotakoulun toinen rakennusvaihe. Immolan ensimmäinen maastokarttasuunnitelma rakennusten sijoitteluineen valmistui 1933. Varuskunta-alue rakennettiin 1935-1938.
Alueelle rakennettiin uudisrakennuksia 1960-1970-luvulla. Kasarmialueelle tehtiin maankäyttösuunnitelma 1987 ja rakennuksia peruskorjattiin 1990-luvulla. |
| |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| valtakunnallisesti merkittävä |
| |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| laitosrakennukset |
| |
| Teema-artikkelit |
| |
| Alueeseen liitetyt kohteet |
| |
| Inventointihankkeet |
| 2010 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt RKY |
| |
Hae alueita ja kohteita
Immolan kasarmialue