| Kuvaus |
Lauritsalan teollisuuden kasvu lisäsi asuinrakentamista, joka suuntautui
Hakaliin, Luukkaalle, Parkkarilaan ja Tirilään.
Pekkasen ja Tirilän kantatiloihin kuuluneen Tirilän alueen vanhin rakennuskanta on 1900-luvun alusta ja sitä on säilynyt jokseenkin runsaasti Reunakadun varressa. Tirilä liitettiin Lauritsalan kauppalaan vuonna 1932 ja se sai 1941 ensimmäisen yleisasemakaavan, jota luonnehtivat pitkät itä–länsisuuntaiset pääkadut. Työväentalo on suurikokoinen vuoraamaton hirsirakennus vuodelta 1922. |
| |
| Kuvaus |
| Tirilän laajan pientaloalueen synty liittyy kiinteästi Kaukaan tehtaan kehitykseen. Kaukaan työväestä asettui tänne asumaan jo 1900-luvun alussa. Alue on muodostunut Tirilän ja Pekkasen kantatiloista, jotka kuuluivat Lappeen pitäjään. Näistä kantatiloista tuli 1932 Tirilän kauppalanosa. Alueen vanhimmat pientalot ovat 1900-luvun ensi vuosilta. Ikärakenteeltaan rakennuskanta on kerroksellista, mutta hyvin suuri osa rakennuksista on sotia edeltävältä kaudelta. Rakennukset muodostavat kapeiden kujien varrella omaleimaista, vaihtelevaa kaupunkikuvaa, tai pikemminkin kauppalakuvaa sillä Hakalin ohella Tirilä on juuri Lauritsalan kauppalakaudelle tyypillistä asuinaluetta. Reunakadun varrella on kaksi tiilistä vanhaa muuntajatornia. (2013) |
| |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| maakunnallisesti merkittävä |
| |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| esikaupungit (alueet) |
| |
| Teema-artikkelit |
| |
| Alueeseen liitetyt kohteet |
| Tirilän työväentalo, Onninkatu 6 |
| |
| Inventointihankkeet |
| 2013 Lappeenrannan keskustan osayleiskaava rakennetun kulttuuriympäristön selvitys 2013 |
| 2008 Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys 2007-2008. |
| |
Hae alueita ja kohteita
Tirilän pientaloalue