| Kuvaus |
Nykyisin varsinaisena Siitolan kartanona tunnettu maatila läänitettiin vuonna 1664 ratsumestari Joakim Dunckerille. Myöhemmin Siitola toimi majurin puustellina. Vuonna 1743 se siirtyi kruununvouti Masalinille. Oltuaan välillä mm. Mansénin suvulla Siitola siirtyi vuonna 1972 Imatran kaupungin omistukseen ja sen tiloissa alkoi kaksi vuotta myöhemmin kuvataidekoulun toiminta. Nykyisin Siitolassa toimii Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun kuvataiteen yksikkö.
Päärakennuksen perusosat ovat ilmeisesti vuodelta 1772. Nykyasunsa rakennus on saanut vuonna 1911 arkkitehti Uno Ullbergin suunnittelemana. Hirsirunkoisessa jyrkällä taitekatolla varustetussa, empirelaudoituksella ja päreellä vuoratussa rakennuksessa on selvästi puuhun sovelletun jugendin piirteitä.
Pihapiiriin kuuluu suuri kivinavetta, joka toimi kuvataiteen opetustiloina vuoden 2019 loppuun. Päärakennus on entisöity Ullbergin asuun vuonna 2007 ja puistoa on kunnostettu.
Kartanon sijainti Vuoksen rantamaisemassa vanhan kuusikujan päässä on maisemallisesti erittäin hallitseva. |
| |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| maakunnallisesti merkittävä |
| |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| kartanot (maatilat) |
| |
| Teema-artikkelit |
| |
| Alueeseen liitetyt kohteet |
| Siitolan kartano |
| |
| Inventointihankkeet |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| 2011 Etelä-Karjalan rakennusperintöaineiston digitointi |
| 2008 Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys 2007-2008. |
| |
Hae alueita ja kohteita
Siitolan kartano