 Hae alueita ja kohteita |
| Hae teema-artikkeleita |
| Sisällysluettelo |
| Karttahaku |
|
Rautjärvi  Miettilän kasarmit |
| anna palautetta alueen tiedoista |
|
|
| Kuvaus |
| Olemassa olevat kasarmivaiheen rakennukset:
Upseerin asunto (komppanianpäällikön talo) Aliupseerin asunto (vääpelin talo) Varushuone (asuinrakennus) Huvimaja Rantasauna Muonavarasto ja kellari Sairashuone Ruutivarasto Hävinneet reservikomppanian rakennukset ja rakennelmat: Kasarmi - Kivijalkaa jäljellä Artelli - Maastossa kumpu ja perustuskiviä Arestihuone - Paikalle rakennettu paloasema Latriini - Metsäpohjalla, monttuja maastossa Ulkorakennus - Paikalla samankaltainen liiteri-ulkohuone Portit - Kahdessa kohtaa jäljellä uudempia betonisia portinpylväitä, yksi portinpaikka hävinnyt Puiset raja-aidat Kaivokoppi (epävarma) Kasarmivaiheen jälkeen rakennetut rakennukset: Terveystalo - Miehistökasarmirakennuksen kohdalla Paloasema - Arestihuoneen kohdalla Varasto-ulkohuone - Kollaa-museona toimivan sairashuoneen luoteispuolella Pieni rantasauna - Hevosten uittopaikan kohdilla Ulkorakennus - Vanhan ulkorakennuksen (talli, huussi, liiteri) tilalla Pukusuoja - Rannassa, liittyy myöhempään uimarantatoimintaan Puistot ovat olennainen osa vanhoja puukasarmialueita. Varuskuntahistoriikkien mukaan reservikasarmien ympäristöt olivat vehreitä ja hyvin hoidettuja. Miettilän kasarmialueen kerrotaan olleen puistomaisesti järjestetty ”hoidetut hiekoitetut puistokäytävät, lehmukset, tammet, vaahterat, sireenit ja muut pensaat kaunistivat aluetta. [Komppanianpäällikön] rakennusta reunusti pihan puolella kuusiaita ja järven puolella orapihlaja-aita. Koko kasarmialue oli aidattu.” |
| Historia |
| Vuoden 1878 asevelvollisuuslaki loi Suomelle ensimmäisen oman armeijan. Perustettujen kahdeksan tarkk’ampujapataljoonan (ns. vanha väki) lisäksi muodostettiin 32 reservikomppaniaa, joihin rakennukset rakennettiin Yleisten töiden ylihallituksessa 1882 suunniteltuja tyyppipiirustuksia käyttäen. Rautjärven Miettilään sijoitettiin 31. reservikomppanian leiripaikka.
Reservikasarmialueista tuli samankaltaisia, koska rakennusten tyyppipiirustuksien lisäksi oli käytössä arkkitehti M. Schjerfbeckin laatima rakennusten vakiosijaintimalli, jota ei kuitenkaan aivan yksi yhteen voitu noudattaa maastosta ym. johtuen. Asemapiirrosehdotuksen 31. reservikomppanian leiripaikkaa varten Miettilässä on laatinut H. G. Hackstedt n. 1882. Lopullinen toteutus eroi hieman Hackstedtinkin asemapiirroksesta. Reservikomppanioiden rakennusten suunnittelu alkoi loppuvuodesta 1881 ylijohtaja Dalströmin ja ylimääräisen arkkitehdin Lagerspetzin toimesta, mutta suunnittelutyö keskeytyi ja piirustusten laatiminen siirrettiin arkkitehti Bomanille, joka kuitenkin erosi virastaan keväällä 1882. Senaatti määräsi kirjeessään 3.6.1882 yhden ylihallituksen arkkitehdin opintomatkalle Ruotsiin ja Norjaan tutustumaan lähemmin joukkojen leiriparakkirakennuksiin. Matkan teki nuori arkkitehti Magnus Schjerfbeck, joka myös avusti lopullisten suunnitelmapiirustusten laatimisessa ylihallituksen uudeksi ylijohtajaksi nimitettyä arkkitehti Ludvig Lindqvistiä; reservikasarmien miehistöparakin kohdalla sovellettiin Ruotsissa viimeksi käyttöön otettua tyyppiä. Syksyllä 1882 piirustuksiin tehtiin Senaatin sotilastoimituskunnan esittämät korjaukset ja uudet kustannuslaskelmat. Lopullisia tyyppipiirustuksia tuli yhteensä 15 planssia 12:sta rakennuksesta. Senaatti hyväksyi reservikomppaniain rakennuspiirustukset ja kustannusarviot 19.12.1882. Rakennustyöt suoritettiin pääasiassa vuoden 1883 aikana. |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| maakunnallisesti merkittävä |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| laitosrakennukset |
| Teema-artikkelit |
| Alueeseen liitetyt kohteet |
| Valtion alue (Miettilän kasarmialueen rakennukset) |
| Inventointihankkeet |
| 2023 Miettilän reservikasarmialueen aluetason RHS |
| 2011 Etelä-Karjalan rakennusperintöaineiston digitointi |
| 2008 Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys 2007-2008. |
| × | ||
| < |
|
> |